Taidelaitoksen tuotannonsuunnittelu tietojärjestelmällä : Case Kansallisooppera ja -baletti
Vekki, Tomi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311368
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin suuren taidelaitoksen tuotannonsuunnittelua ja sen tekemiseen tarjolla olevia ohjelmistoja ennen kaikkea työn tilaajan, Suomen kansallisooppera ja -baletin (SKOB) näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää keskeisimpiä tuotannonsuunnittelujärjestelmältä odotettuja ominaisuuksia. Lisäksi tutkittiin sitä, miten tekoälyn ja koneoppimisen odotetaan kehittyvän esittävien taiteiden tuotannonsuunnittelun kentällä.
Menetelminä käytettiin työpajoja, haastatteluja, kyselytutkimusta sekä benchmarkia eli vertaisoppimista. Aineistona syntyi litterointeja, muistiinpanoja ja kyselylomakkeen vastauksia. Aineistoa analysoitiin etupäässä laadullisin menetelmin.
Työn tuloksena syntyi selvitys SKOBin tuotannonsuunnittelun strategisista tavoitteista ja tuotannonsuunnittelujärjestelmän uusimiseen liittyvistä käytännön hyötytavoitteista. Keskeisimmäksi hyötytavoitteeksi osoittautui tuotannonsuunnittelujärjestelmästä saatavan datan parempi hyödyntäminen. Tämän ohella korostuivat prosessien ja tiedonkulun sujuvoittaminen. Edellä mainitut tulivat esiin sekä SKOBin että verrokkiorganisaatioiden osalta. Tutkimuksen valossa SKOBissa halutaan jatkossa kiinnittää huomiota enemmän päätöksenteon tueksi käytettävän datan laatuun ja jatkojalostamisen työkaluihin. Tämän odotetaan parantavan ennakkosuunnittelua ja johtavan mahdollisesti myös merkittäviin kustannussäästöihin. Suunnittelun avuksi toivotaan tulevaisuudessa koneoppimista ja tekoälyä, joiden keskeisin rooli nähtiin suurten tietomäärien analysoinnissa ja yhdistelemisessä. Kaikkia tutkittuja suomalaisia organisaatioita yhdisti halu saada käyttöön tekoälypohjainen simulointityökalu esityskausien suunnitteluun.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää SKOBin tuotannonsuunnittelun jatkokehityksen suunnittelun lisäksi muissa suurissa taidelaitoksissa, joiden tuotantoja suunnitellaan tietojärjestelmällä, sekä niissä organisaatioissa, jotka harkitsevat siirtymistä tuotannonsuunnitteluun tätä tarkoitusta varten kehitetyllä järjestelmällä.
Menetelminä käytettiin työpajoja, haastatteluja, kyselytutkimusta sekä benchmarkia eli vertaisoppimista. Aineistona syntyi litterointeja, muistiinpanoja ja kyselylomakkeen vastauksia. Aineistoa analysoitiin etupäässä laadullisin menetelmin.
Työn tuloksena syntyi selvitys SKOBin tuotannonsuunnittelun strategisista tavoitteista ja tuotannonsuunnittelujärjestelmän uusimiseen liittyvistä käytännön hyötytavoitteista. Keskeisimmäksi hyötytavoitteeksi osoittautui tuotannonsuunnittelujärjestelmästä saatavan datan parempi hyödyntäminen. Tämän ohella korostuivat prosessien ja tiedonkulun sujuvoittaminen. Edellä mainitut tulivat esiin sekä SKOBin että verrokkiorganisaatioiden osalta. Tutkimuksen valossa SKOBissa halutaan jatkossa kiinnittää huomiota enemmän päätöksenteon tueksi käytettävän datan laatuun ja jatkojalostamisen työkaluihin. Tämän odotetaan parantavan ennakkosuunnittelua ja johtavan mahdollisesti myös merkittäviin kustannussäästöihin. Suunnittelun avuksi toivotaan tulevaisuudessa koneoppimista ja tekoälyä, joiden keskeisin rooli nähtiin suurten tietomäärien analysoinnissa ja yhdistelemisessä. Kaikkia tutkittuja suomalaisia organisaatioita yhdisti halu saada käyttöön tekoälypohjainen simulointityökalu esityskausien suunnitteluun.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää SKOBin tuotannonsuunnittelun jatkokehityksen suunnittelun lisäksi muissa suurissa taidelaitoksissa, joiden tuotantoja suunnitellaan tietojärjestelmällä, sekä niissä organisaatioissa, jotka harkitsevat siirtymistä tuotannonsuunnitteluun tätä tarkoitusta varten kehitetyllä järjestelmällä.