"Never stop Monari!" - Kannuksen monitoimitalo : mikrohistoriallinen tutkimus omaehtoisen underground-kulttuuriyhteisön merkittävyydestä
Kosunen, Jenna (2024)
Kosunen, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311446
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311446
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin Kannuksen monitoimitalon eli Monarin historiaa ja nykytilaa, ja rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa. Kannus on noin viiden tuhannen ihmisen asuttama paikkakunta, joka sijaitsee laakealla Keski-Pohjanmaalla, Lestijoen varrella. Se on sympaattinen, ajan havinaa kokenut pieni kaupunki, joka kätkee sisäänsä sellaista musiikkikulttuuria, josta ei moni vielä tiedä. Monarin tarina ansaitsee tulla kuulluksi.
Monari on elävän musiikin esityspaikka, jossa järjestetään kuukausittain ikärajattomia bändi-iltoja. Rakennus tarjoaa myös harjoittelutiloja bändeille. Sen toimintaa ylläpitää elävän musiikin yhdistys Monari ry. Tarkoituksenani on tuoda esiin Keski-Pohjanmaan ja Kannuksen kaupungin elävän musiikin historiaa, sekä osoittaa Kannuksen monitoimitalon olevan historiallisesti arvokas ja monikulttuurinen rakennus. Haluan työlläni levittää tietoisuutta omaehtoisesti toimivien, elävän musiikin esityspaikkojen tärkeästä merkityksestä yhteisölle. Korostan työssäni itseilmaisun, omaehtoisen tekemisen vapauden, sekä underground-kulttuuriyhteisön merkittävyyden näkökulmia.
Työni on laadultaan mikrohistoriallinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Haastattelut toimivat työssäni avainasemassa, koska haastateltavien ansiosta sain paljon lisää tutkimusmateriaalia. Materiaali koostuu arkistoiduista Lestinjoki-sanomalehtiartikkeleista vuosilta 1990–2016, sekä Kannuksen koululaitoksen historiikista. Sivuan työssäni myös muiden Suomessa sijaitsevien elävän musiikin esityspaikkojen historiaa ja taustaa, heijastaakseni tietoa Monarin toimintaan.
Materiaalin avulla pääsin syventymään Keski-Pohjanmaan underground-kulttuurin historiaan, sekä sain muodostettua aikajanan Monarin eri vaiheista. Kun vertasin Monarin syntytarinaa muihin Suomessa oleviin omaehtoisesti toimiviin elävän musiikin esityspaikkoihin, löysin kaikista saman juurisyyn; tarpeen tilalle, jossa voi ilmaista itseään omaehtoisella tavalla, ilman ulkopuolisen tahon sanelua. Tutkimustulokseni on, että Monari ry on lähtöisin nuorten tekemästä sosiaalisesta innovaatiosta, jossa he ovat itse luoneet talon ympärille toimintaa ja yhteisön. Rakennus toimii eräänlaisena innovaatioalustana, joka tarjoaa kohtaamispaikan saman intressin omaaville yksilöille. Yhteisöllinen toiminta ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen Kannuksen monitoimitalolla lisää hyvinvointia, ja näin ollen myös estää nuorten syrjäytymistä. Monari on sukupolvia yhdistävä kulttuurielämysten olohuone, sekä kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta hyvin arvokas rakennus, jota tulisi suojella myös jatkossa.
Monari on elävän musiikin esityspaikka, jossa järjestetään kuukausittain ikärajattomia bändi-iltoja. Rakennus tarjoaa myös harjoittelutiloja bändeille. Sen toimintaa ylläpitää elävän musiikin yhdistys Monari ry. Tarkoituksenani on tuoda esiin Keski-Pohjanmaan ja Kannuksen kaupungin elävän musiikin historiaa, sekä osoittaa Kannuksen monitoimitalon olevan historiallisesti arvokas ja monikulttuurinen rakennus. Haluan työlläni levittää tietoisuutta omaehtoisesti toimivien, elävän musiikin esityspaikkojen tärkeästä merkityksestä yhteisölle. Korostan työssäni itseilmaisun, omaehtoisen tekemisen vapauden, sekä underground-kulttuuriyhteisön merkittävyyden näkökulmia.
Työni on laadultaan mikrohistoriallinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Haastattelut toimivat työssäni avainasemassa, koska haastateltavien ansiosta sain paljon lisää tutkimusmateriaalia. Materiaali koostuu arkistoiduista Lestinjoki-sanomalehtiartikkeleista vuosilta 1990–2016, sekä Kannuksen koululaitoksen historiikista. Sivuan työssäni myös muiden Suomessa sijaitsevien elävän musiikin esityspaikkojen historiaa ja taustaa, heijastaakseni tietoa Monarin toimintaan.
Materiaalin avulla pääsin syventymään Keski-Pohjanmaan underground-kulttuurin historiaan, sekä sain muodostettua aikajanan Monarin eri vaiheista. Kun vertasin Monarin syntytarinaa muihin Suomessa oleviin omaehtoisesti toimiviin elävän musiikin esityspaikkoihin, löysin kaikista saman juurisyyn; tarpeen tilalle, jossa voi ilmaista itseään omaehtoisella tavalla, ilman ulkopuolisen tahon sanelua. Tutkimustulokseni on, että Monari ry on lähtöisin nuorten tekemästä sosiaalisesta innovaatiosta, jossa he ovat itse luoneet talon ympärille toimintaa ja yhteisön. Rakennus toimii eräänlaisena innovaatioalustana, joka tarjoaa kohtaamispaikan saman intressin omaaville yksilöille. Yhteisöllinen toiminta ja harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen Kannuksen monitoimitalolla lisää hyvinvointia, ja näin ollen myös estää nuorten syrjäytymistä. Monari on sukupolvia yhdistävä kulttuurielämysten olohuone, sekä kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta hyvin arvokas rakennus, jota tulisi suojella myös jatkossa.