Laadukkaan kotihoidon toteutuminen kuntouttavaa työotetta ja siirtymisen apuvälineitä hyödyntäen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten kotihoidon työntekijät kokivat kuntouttavan työotteen ja siirtymisen apuvälineiden hyödyntämisen vaikuttavan laadukkaan kotihoidon toteuttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kuntotuttavan työotteen kehittämiseen, jolloin voitaisiin mahdollistaa asiakkaiden itsenäisesti kotona selviytymistä ja mahdollisuuksien mukaan siirtää palvelutarpeiden lisääntymistä, kuten ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä. Lisäksi selvitettiin kehittämisideoita kuntouttavan työotteen hyödyntämiseen kotihoidossa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Teemahaastatteluna haastateltiin kuutta Kainuun hyvinvointialueen Kajaanin kotihoidon työntekijää, jotka olivat työskennelleet kotihoidossa vähintään yhden vuoden. Analysointimenetelmänä käytettiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tuloksena selvisi, että hoitajien kokemukset kuntouttavan työotteen toteutumisesta on riippuvaista ajan puutteesta. He kokevat, että työlistat on suunniteltu liian tiukoiksi ja kiire vaikeuttaa kuntouttavan työotteen toteuttamista. Motivaation puutetta esiintyy sekä työntekijöillä että asiakkailla. Toisaalta ilmeni, että perusteltaessa asiakkaalle miksi olisi hyvä käyttää omia voimavaroja, saadaan heitä motivoitua itsekin tekemään. Apuvälineet nähtiin todella tärkeinä, jotta kuntouttavaa työotetta voi toteuttaa. Joillekin asiakkaille ne ovat elinehto kotona itsenäisesti tai pienillä palveluilla selviytymiseen.

Kehitysideoina tuli ilmi koulutusten järjestäminen, hoitajien riittävä saatavuus ja työlistojen väljyys eli tarpeellinen aika kuntouttavan työotteen toteuttamiseksi. Myös asiakkaiden omien voimavarojen tarkka kartoittaminen koettiin tärkeäksi, että jokainen hoitaja tietäisi kustakin asiakkaasta, mitä he kykenevät itse tekemään ja mitä eivät.

The purpose of this thesis was to study how high-quality home care is implemented using a rehabilitative approach to work and assistive devices. The aim of the study was to produce information for the development of a rehabilitative approach to work, to enable clients to survive at home for as long as possible, and to keep them away from more extensive services, such as round-the-clock care. In addition, development ideas for how to use a rehabilitative work approach in home care are discussed in this thesis.

The study was carried out as a qualitative study and participants, who were interviewed, included six home care professionals in Kajaani, Wellbeing services county of Kainuu. Each interviewee had worked in home care for at least one year. Data-driven content analysis was used to analyse the retrieved interview data.

As a result of the study, it was found that professionals’ experiences of implementing a rehabilitative work approach depend on time. The informants of the study felt that the rotas were designed to be too tight and that the consequent rush made it difficult to implement a rehabilitative work approach. Also, lack of motivation occurred in both employees and customers. However, it also turned out that when justifying the use of their own resources for the customer, they could be willing and motivated to do rehabilitative actions themselves. Assistive devices were seen as very important for implementing a rehabilitative approach in work. For some clients, the assistive devices can be a lifeline for coping at home independently or with less services.

Based on the informants’ answers, the development ideas included organising training, sufficient availability of nurses, and rotas that would allow more time for a rehabilitative work approach. It was also considered important to accurately identify the clients' own resources in order for each nurse to know about each client about their capabilities.