Hirsitalon rakenne- ja lämmitysratkaisujen vaikutus energiatehokuuteen ja rakennuskustannuksiin
Nurmi, Erkki Aleksi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411618
Tiivistelmä
Työssä oli tarkoitus tutkia miten rakenne- ja lämmitysratkaisut vaikuttavat hirsitalon energiatehokuuteen ja rakennuskustannuksiin. Työ toteutettiin Nordpine Forest Oy tulevan hirsitalohankeen perustiedoilla. Hanke itsessään on vielä suunnitteluvaiheessa, joten saatujen tietojen odotetaan auttavan viimeisissä hankeen rakennuspäätöksissä.
Työssä tutkittiin millainen vaikutus eri tehokuuden omaavat lämpöpumppujen, ylä- ja alapohjan rakenneratkaisujen sekä energiatehokkaiden ikkunoilla on energiatehokuuteen kokonaisuudessa. Tässä käytettiin vertailukohtana E-lukua, samalla tutkittiin näiden muutosten kustannusvaikutusta alkuperäiseen suunnitelmaan nähden.
Työn tiedot kerättiin kirjallisuudesta sekä rakennuslupasuunnitelmista. Kustannuksiin käytettiin rautakauppahintoja pääsääntöisesti sekä työn hintaan työehtojenmukaista tuntihinnoittelua. Joistain työvaiheista oli käytössä myös urakkahinnoittelutieto, jota hyödynnettiin.
Alapohjan rakennetta parannettiin paremman U-arvon omaavalla eristeellä. Yläpohjan rakenteessa kasvatettiin eristekerroksen paksuutta. Ikkunoissa valittiin energiatehokkaat ikkunat ja lämpöpumpuissa otettiin paremman hyötysuhteen omaavat mallit.
Tuloksissa huomattiin, että kyseisillä ratkaisuilla saatu energiatehokkuus hyöty kustannuksiin nähden oli niin hyvin pieni. Verrattaessa vuotuista säästöä sähkön kulutuksessa. Samoin rakennuksen energialuokka pysyi samana. Rakentajan näkökulmasta siis lisääntyneet kustannukset eivät ole kannattavia, koska ne on vaikea perustella myyntihinnassa.
Työssä tutkittiin millainen vaikutus eri tehokuuden omaavat lämpöpumppujen, ylä- ja alapohjan rakenneratkaisujen sekä energiatehokkaiden ikkunoilla on energiatehokuuteen kokonaisuudessa. Tässä käytettiin vertailukohtana E-lukua, samalla tutkittiin näiden muutosten kustannusvaikutusta alkuperäiseen suunnitelmaan nähden.
Työn tiedot kerättiin kirjallisuudesta sekä rakennuslupasuunnitelmista. Kustannuksiin käytettiin rautakauppahintoja pääsääntöisesti sekä työn hintaan työehtojenmukaista tuntihinnoittelua. Joistain työvaiheista oli käytössä myös urakkahinnoittelutieto, jota hyödynnettiin.
Alapohjan rakennetta parannettiin paremman U-arvon omaavalla eristeellä. Yläpohjan rakenteessa kasvatettiin eristekerroksen paksuutta. Ikkunoissa valittiin energiatehokkaat ikkunat ja lämpöpumpuissa otettiin paremman hyötysuhteen omaavat mallit.
Tuloksissa huomattiin, että kyseisillä ratkaisuilla saatu energiatehokkuus hyöty kustannuksiin nähden oli niin hyvin pieni. Verrattaessa vuotuista säästöä sähkön kulutuksessa. Samoin rakennuksen energialuokka pysyi samana. Rakentajan näkökulmasta siis lisääntyneet kustannukset eivät ole kannattavia, koska ne on vaikea perustella myyntihinnassa.