Digitaalisen UX-suunnittelijan työkalut ketterään kehitykseen
Toiviainen, Miikka (2024)
Toiviainen, Miikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411594
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin, millaisilla työkaluilla UX-suunnittelijat voivat menestyä ketterän kehityksen työmallin filosofiassa. Tavoitteena oli tutkia ketterän kehityksen työmallia ja sen vaikutusta UX-suunnittelijoiden rooleihin. Sen jälkeen haluttiin etsiä työkaluja ja prosesseja, jotka toimivat tehokkaasti eri roolien apuna.
Työ oli pääasiassa teoreettinen ja käsitteli perusteellisesti erilaisia lähteitä ketterän kehityksen ja lean UX-suunnittelun kirjallisuudesta. Kirjallisuuden vertailukuvana ja lähteenä toimivat myös kirjoittajan omat työkokemukset, joiden avulla pyrittiin löytämään tehokkaita työmenetelmiä ja prosesseja nykypäivän ohjelmistojen UX-suunnittelussa.
Ketterän kehityksen osiossa käytiin läpi työmallin tarkoitusta, erilaisia menetelmiä, riskejä sekä työmallin muutoksia UX-suunnittelijan rooleihin. Seuraavissa kappaleissa tutkittiin ketterän UX-suunnittelun eri osa-alueita, kuten suunnittelujärjestelmiä, lean UX-menetelmiä, yhteistyösuunnittelua sekä UX-suunnittelun validointia. Näitä osa-alueita verrattiin ketterän kehityksen UX-suunnittelijan rooleihin ja pyrittiin löytämään työkaluja tehokkaaseen työskentelyyn ketterässä mallissa.
Työstä kävi ilmi, että ketterä kehitys on yksi suosituimmista työmalleista ja se muuttaa UX-suunnittelijan roolia työtiimissä perusteellisesti. Ketterän työmallin keskeisinä kohtina olivat nopeat iteraatiot sekä jatkuva prosessi palautteelle. Selvisi, että työmallin ymmärtäminen antaa UX-suunnittelijoille mahdollisuuden muokata työprosessiaan ketterämmäksi, luoden parempia yhteistyömalleja ketterän kehitysprosessin kanssa. Nähtiin myös, että oikeita työkaluja hyödyntämällä UX-suunnittelijat voivat luoda potentiaalisesti suurta arvoa työtiimeille ja yrityksille, ja että tehokkaan, mutta joustavan UX-suunnitteluprosessin ja työkalujen avulla voidaan luoda enemmän aikaa ketterän kehityksen vaativien roolien täyttämiseksi.
Työ oli pääasiassa teoreettinen ja käsitteli perusteellisesti erilaisia lähteitä ketterän kehityksen ja lean UX-suunnittelun kirjallisuudesta. Kirjallisuuden vertailukuvana ja lähteenä toimivat myös kirjoittajan omat työkokemukset, joiden avulla pyrittiin löytämään tehokkaita työmenetelmiä ja prosesseja nykypäivän ohjelmistojen UX-suunnittelussa.
Ketterän kehityksen osiossa käytiin läpi työmallin tarkoitusta, erilaisia menetelmiä, riskejä sekä työmallin muutoksia UX-suunnittelijan rooleihin. Seuraavissa kappaleissa tutkittiin ketterän UX-suunnittelun eri osa-alueita, kuten suunnittelujärjestelmiä, lean UX-menetelmiä, yhteistyösuunnittelua sekä UX-suunnittelun validointia. Näitä osa-alueita verrattiin ketterän kehityksen UX-suunnittelijan rooleihin ja pyrittiin löytämään työkaluja tehokkaaseen työskentelyyn ketterässä mallissa.
Työstä kävi ilmi, että ketterä kehitys on yksi suosituimmista työmalleista ja se muuttaa UX-suunnittelijan roolia työtiimissä perusteellisesti. Ketterän työmallin keskeisinä kohtina olivat nopeat iteraatiot sekä jatkuva prosessi palautteelle. Selvisi, että työmallin ymmärtäminen antaa UX-suunnittelijoille mahdollisuuden muokata työprosessiaan ketterämmäksi, luoden parempia yhteistyömalleja ketterän kehitysprosessin kanssa. Nähtiin myös, että oikeita työkaluja hyödyntämällä UX-suunnittelijat voivat luoda potentiaalisesti suurta arvoa työtiimeille ja yrityksille, ja että tehokkaan, mutta joustavan UX-suunnitteluprosessin ja työkalujen avulla voidaan luoda enemmän aikaa ketterän kehityksen vaativien roolien täyttämiseksi.