Suunnitelma perehdytysohjeiden sisällöstä : perehdytyksen kehittäminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa
Pihlajamaa, Maria (2024)
Pihlajamaa, Maria
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411631
Tiivistelmä
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutetaan tutkittuun tietoon perustuvia, kustannustehokkaita ja vaikuttavia interventioita ja hoitomuotoja, jotka ovat kehitetty erilaisista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ihmisille. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät takaavat hyvän työhön perehdytyksen ja kehittää toimintatapoja onnistuneen perehdytyksen toteuttamiselle Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tavoitteena oli laatia perehdytysohjeiden luomista varten suunnitelma uuden työntekijän perehdytysohjeiden sisällöstä.
Tämä kehittämistyö toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen lähestymistapaa mukaillen. Kehittämistyö toteutettiin Innopaja- yhteiskehittelyn menetelmällä, ja työpajatyöskentelyyn osallistui työntekijä tai työntekijöitä jokaisesta työskentelykunnasta. Työpajoja järjestettiin kaksi, ja kehittämistehtävät ohjasivat pajatyöskentelyä. Yhteiskehittelyryhmissä eli Innopajoissa kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto ryhmiteltiin loogiseksi kokonaisuudeksi jakamalla se tuloksia kuvaaviin ala- ja yläluokkiin. Saadun materiaalin perusteella laadittiin suunnitelma perehdytysohjeiden sisällöstä sekä muistilistat työhön perehdytyksen tueksi.
Työn teoreettiset lähtökohdat ja yhteiskehittelyn avulla saatu aineisto osoittavat, että suunnitelmallinen, yksilöllinen ja hyvin toteutettu perehdytys edistää organisaatioiden pitovoimaa lisäämällä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn hallinnan tunnetta. Lisäksi hyvällä perehdytyksellä voidaan ehkäistä työssä mahdollisesti syntyviä virheitä ja edistää potilasturvallisuutta. Hyvään perehdytykseen kuuluvat muun muassa yhteydenotto työntekijään ja käytännön asioista tiedottaminen ennen palvelussuhteen alkua, hyvä vastaanotto ensimmäisenä työpäivänä, pätevä perehdyttäjä sekä ajantasainen ja oppimista edistävä perehdytysmateriaali.
Tämä kehittämistyö toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen lähestymistapaa mukaillen. Kehittämistyö toteutettiin Innopaja- yhteiskehittelyn menetelmällä, ja työpajatyöskentelyyn osallistui työntekijä tai työntekijöitä jokaisesta työskentelykunnasta. Työpajoja järjestettiin kaksi, ja kehittämistehtävät ohjasivat pajatyöskentelyä. Yhteiskehittelyryhmissä eli Innopajoissa kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto ryhmiteltiin loogiseksi kokonaisuudeksi jakamalla se tuloksia kuvaaviin ala- ja yläluokkiin. Saadun materiaalin perusteella laadittiin suunnitelma perehdytysohjeiden sisällöstä sekä muistilistat työhön perehdytyksen tueksi.
Työn teoreettiset lähtökohdat ja yhteiskehittelyn avulla saatu aineisto osoittavat, että suunnitelmallinen, yksilöllinen ja hyvin toteutettu perehdytys edistää organisaatioiden pitovoimaa lisäämällä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työn hallinnan tunnetta. Lisäksi hyvällä perehdytyksellä voidaan ehkäistä työssä mahdollisesti syntyviä virheitä ja edistää potilasturvallisuutta. Hyvään perehdytykseen kuuluvat muun muassa yhteydenotto työntekijään ja käytännön asioista tiedottaminen ennen palvelussuhteen alkua, hyvä vastaanotto ensimmäisenä työpäivänä, pätevä perehdyttäjä sekä ajantasainen ja oppimista edistävä perehdytysmateriaali.