Yhteisöllisyyden johtaminen etä- ja hybridityössä : Scoping Review – kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kudia, Samira (2024)
Kudia, Samira
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411638
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla mitä tiedetään yhteisöllisyyden muodostumisesta etä- ja hybridityössä, sekä siitä, miten johtajat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa yhteisöllisyyden syntymiseen ja ylläpitämiseen. Menetelmäksi valikoitui Scoping-katsaus, sillä erilaiset etä- ja hybridityön muodot ovat yleistyneet hyvin nopeasti teknologian kehityksen siivittämänä ja koronapandemian eteenpäin sysäämänä. Aiheesta on kirjoitettu paljon mediassa ja sitä on sivuttu ammattikirjallisuudessa, mutta tutkittua ja vertaisarvioitua tietoa aiheesta on tarjolla rajatusti.
Katsaukseen valikoitui mukaan kahdeksan tutkimusartikkelia ja yksi tutkimuksen loppuraportti. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin systemaattisesti ja PRISMA ScR -raportointityökalua hyödynnettiin katsauksen metodologisen tarkkuuden parantamiseen. Tutkimus tarjosi vastauksia asetettuihin kysymyksiin.
Katsauksen perusteella voidaan todeta että yhteisöllisyyden toteutuminen etä- tai hybridityössä vaatii esihenkilöltä luottamuksen rakentamista, avoimuutta ja esimerkillä johtamista. Tiimien kokoonpanossa olisi hyvä huomioida etä- ja hybridityön vaatimukset sosiaalisista taidoista. Työntekijöiden kannattaa olla tietoisia siitä, että etätyö on todella vaikuttanut yhteistyöhön ja ottaa se tosissaan, sillä heiltä vaaditaan aiempaa enemmän yhteistyötaitoja ja rohkeutta haastaa toimimattomia käytäntöjä. Hybridityö voi yhteisöllisyyden näkökulmasta olla etätyötä parempi malli. Organisaatioissa tulisi panostaa toimivaan teknologiaan ja huolehtia, että sitä osataan myös hyödyntää. Hyvin suunniteltu teknologian käyttö voi parantaa viestinnän laatua, muokata ympäristöä ja helpottaa yhteisöllisyyden syntymistä sekä lieventää joitain etätyön negatiivisista vaikutuksista.
Jatkotutkimus voisi keskittyä käytännönläheisempään näkökulmaan, esimerkiksi kartoittamaan yhteisöllisyyttä tukevia teknologisia ratkaisuja suomalaisissa organisaatioissa tai laatimaan oppaan toimivista hybridityön käytännöistä suomalaisissa organisaatioissa.
Katsaukseen valikoitui mukaan kahdeksan tutkimusartikkelia ja yksi tutkimuksen loppuraportti. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin systemaattisesti ja PRISMA ScR -raportointityökalua hyödynnettiin katsauksen metodologisen tarkkuuden parantamiseen. Tutkimus tarjosi vastauksia asetettuihin kysymyksiin.
Katsauksen perusteella voidaan todeta että yhteisöllisyyden toteutuminen etä- tai hybridityössä vaatii esihenkilöltä luottamuksen rakentamista, avoimuutta ja esimerkillä johtamista. Tiimien kokoonpanossa olisi hyvä huomioida etä- ja hybridityön vaatimukset sosiaalisista taidoista. Työntekijöiden kannattaa olla tietoisia siitä, että etätyö on todella vaikuttanut yhteistyöhön ja ottaa se tosissaan, sillä heiltä vaaditaan aiempaa enemmän yhteistyötaitoja ja rohkeutta haastaa toimimattomia käytäntöjä. Hybridityö voi yhteisöllisyyden näkökulmasta olla etätyötä parempi malli. Organisaatioissa tulisi panostaa toimivaan teknologiaan ja huolehtia, että sitä osataan myös hyödyntää. Hyvin suunniteltu teknologian käyttö voi parantaa viestinnän laatua, muokata ympäristöä ja helpottaa yhteisöllisyyden syntymistä sekä lieventää joitain etätyön negatiivisista vaikutuksista.
Jatkotutkimus voisi keskittyä käytännönläheisempään näkökulmaan, esimerkiksi kartoittamaan yhteisöllisyyttä tukevia teknologisia ratkaisuja suomalaisissa organisaatioissa tai laatimaan oppaan toimivista hybridityön käytännöistä suomalaisissa organisaatioissa.