Hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden teknologian hyväksyminen ja sen tukeminen uuden järjestelmän käyttöönottoprosessissa

Abstract

Nopeasti etenevä digitalisaatio on tuonut terveydenhuoltoon sekä mahdollisuuksia että haasteita. Teknologinen kehitys vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista uusiin järjestelmiin ja työkäytäntöihin, mikä korostaa terveydenhuollon johtamisen, organisaatioiden ja henkilöstön roolia. Hoitotyön johtajilla ja esihenkilöillä on merkittävä rooli digitalisaation edistämisessä; he kannustavat uusien teknologioiden käyttöön ja motivoivat niiden kehittämiseen osallistumiseen. Johtajien ja esihenkilöiden omalla osaamisella ja suhtautumisella teknologioihin on suuri vaikutus digitalisaatioprosessien onnistumiseen.

Teknologian hyväksyminen ja käyttö ovat keskeisiä digitalisaation menestykselle terveydenhuollossa. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden teknologian käyttöaikomukseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen viitekehys yhdistää Kotterin kahdeksan askeleen muutosjohtamisen mallin ja Venkateshin ym. Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT) -mallin, joiden avulla selvitetään muutosjohtamisen periaatteiden ja teknologian hyväksymiseen liittyvien tekijöiden välistä yhteyttä. Tavoitteena on tarjota kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten organisaatiot voivat onnistuneesti edistää ja tukea hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden teknologian hyväksymistä ja käyttöä.

Empiirisen osuuden aineistona hyödynnettiin Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeeseen kerättyä dataa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin PLS-SEM-analyysiä (Partial Least Squares Structural Equation Modeling), joka mahdollisti monimuuttujien välisen suhteen analysoinnin ja antoi luotettavan kuvan eri tekijöiden yhteydestä teknologian käyttöaikomukseen. Tulokset korostivat organisaation sosiaalisen vaikutuksen sekä suorituskyvyn ja vaivannäön odotusten merkitystä teknologian käyttöaikomuksen kannalta. Lisäksi esihenkilön ja kollegoiden positiiviset asenteet käyttöönottoa kohtaan olivat olennaisia tekijöitä, jotka olivat yhteydessä käyttöaikomukseen.

Tutkimustulosten ja luodun viitekehyksen pohjalta laadittiin johtamiskäytänteiden suositukset, joissa yhdistyvät UTAUT-mallin käyttöaikomusta edistävät tekijät ja Kotterin muutosmallin vaiheet. Johtamiskäytänteiden suositukset tarjoavat työkaluja hoitotyön johtajien ja esihenkilöiden teknologian hyväksymisen ja käyttöönoton tukemiseen. Niitä voidaan hyödyntää kehitettäessä koulutusohjelmia, interventioita ja strategioita, jotka edistävät tehokasta ja onnistunutta teknologian integrointia terveydenhuollossa.

Rapidly advancing digitalization has brought both opportunities and challenges to healthcare. Technological development requires continuous learning and adaptation to new systems and practices, emphasizing the role of healthcare leadership, organizations, and personnel. Nurse leaders and supervisors play a significant role in promoting digitalization; they encourage the use of new technologies and motivate participation in their development. The skills and attitudes of leaders and supervisors towards technologies have a significant impact on the success of digitalization processes.

Acceptance and use of technology are key to the success of digitalization in healthcare. The aim of this study was to deepen understanding of the factors influencing nurse leaders' and supervisors' behavioral intent to use technology. The study framework combined Kotter's eight-step change management model and Venkatesh et al.'s Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT), aiming to explore the relationship between change management principles and factors related to technology acceptance. The goal was to provide a comprehensive view of how organizations can successfully promote and support the acceptance and use of technology among nurse leaders and supervisors.

The empirical part used data collected from the Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) project to investigate nurse leaders' and supervisors' behavioral intent to use technology and the factors influencing it. The research method employed was Partial Least Squares Structural Equation Modeling (PLS-SEM), which allows for the analysis of relationships between multiple variables and provides a reliable picture of the connections between various factors and behavioral intent to use technology. The results emphasized the significance of organizational social influence as well as performance and effort expectations for the intention to use technology. Additionally, positive attitudes towards adoption from supervisors and colleagues were essential factors associated with the intention to use.

Based on the research findings and the framework developed, recommendations for leadership practice were formulated, combining factors promoting the behavioral intent to use technology from the UTAUT model and stages of Kotter's change model. These leadership guidelines provide tools to support healthcare leaders and supervisors in the acceptance and implementation of technology. They can be utilized in developing training programs, interventions, and strategies that promote effective and successful integration of technology in healthcare.