Työhyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin johtamisen vaikutukset sosiaalialan veto- ja pitovoimaan : pääkaupunkiseudun sosionomitaustaisten henkilöiden kokemuksia työhyvinvoinnista ja työhyvinvoinnin johtamisesta
Kangas, Jasminella (2024)
Kangas, Jasminella
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411471
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimaa tulee kehittää, sillä henkilöstövaje sosiaali- ja terveysalalla on kasvamassa. Samaan aikaan mielenterveyteen liittyvät pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosien aikana. Työhyvinvoinnin tukeminen on yksi keino lisätä hyvinvoinnin kokemusta työssä, pienentää sairauspoissaoloihin liittyviä kuluja sekä lisätä veto- ja pitovoimaa. YAMK-opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten pääkaupunkiseudulla toimivat sosionomit kokevat työhyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin johtamisen sosiaalialalla, ja että onko työhyvinvoinnilla sekä sen johtamisella vaikutusta työn veto- ja pitovoimaan. Tässä työssä pyrittiin tuomaan erityisesti sosiaalialan ja sosionomien äänet kuultavaksi. Tavoitteena oli myös tuoda työnantajille tietoa siitä, miten he voivat kehittää työhyvinvoinnin johtamistaan, jotta työn veto- ja pitovoima lisääntyisi. Tutkimuskysymykset opinnäytetyössä olivat: ”Millaisia kokemuksia sosionomeilla on työhyvinvoinnin johtamiseen liittyen sosiaalialalla?” sekä ”Mitkä työhyvinvoinnin ja sen johtamisen tekijät vaikuttavat työn veto- ja pitovoimaan?”. Laadullisen tutkimuksen menetelmää, teemahaastattelua, käytettiin aineiston keräämiseksi ja ainestoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluihin osallistui 12 vapaaehtoista pääkaupunkiseudulla työskentelevää sosionomia. Tulosten perusteella työhyvinvoinnilla ja työhyvinvoinnin johtamisella on merkitystä ja vaikutusta työn veto- ja pitovoimaan. Ihmisten johtamisosaamista kaivattiin erityisesti, mutta myös asioiden johtamisosaamisella oli merkitystä niin hyvinvoinnin kokemukseen kuin työn veto- ja pitovoimaan. Tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden kanssa. Työnantajien tulisi kiinnittää huomiota työhyvinvointiin sekä sen johtamiseen, jos työn veto- ja pitovoima halutaan säilyttää tai lisätä. Sosiaalialalla henkinen kuormittavuus voi olla suurta, minkä vuoksi olisi hyvä tutkia tulevaisuudessa, millaisia hyvinvoinnin taitoja sosionomeilla on käytettävissään. Myös iän vaikutusta työntekijöiden tarpeisiin ja toiveisiin, sekä yhteiskunnan tulevien muutosten vaikutukset työn veto- ja pitovoimaan voivat olla tärkeitä tutkimusaiheita tulevaisuudessa.