En studie om patienternas upplevelse om vårdkvaliteten på Vasa Samjour

Abstract

Syftet med examensarbetet var att få en bättre förståelse i hur patienterna som besökt samjouren i Vasa har upplevt sina besök från det första bemötandet vid triagen och genom hela vårdprocessen samt hur patienterna har upplevt vården och vårdkvaliteten på akuten.

Som metod användes en enkätstudie, där befolkningen i Finland som besökt samjouren i Vasa de senaste åren fick svara på olika frågor angående hur de har upplevt omvårdnaden, vårdkvaliteten, bemötande och engagemang från personalen på akuten. I enkäten användes frågor från KUPP instrumentet eftersom det är ett verktyg ämnat för att mäta vårdkvalitet ur ett patientperspektiv. Deltagarna i enkäten hade även möjlighet att lämna egna kommentarer om sina upplevelser samt utvecklingsförslag. Enkäten sändes ut via sociala medier.

I resultatet framkommer det att flera av patienterna som besökt akuten upplevt att de inte har fått god vård, flera har även upplevt att personalen inte bemött dem med respekt samt att flera av deltagarna i enkäten även upplevt att personalen saknar både kompetens och erfarenheter. Det framkommer även i resultatet att information om väntetid, hur patienterna prioriteras, vem som är patientens ansvariga sjukskötare och läkare samt hur vårdprocessen och behandlingar går till är bristfällig. I resultatet framkommer även positiva kommentarer och upplevelser från patienterna.

Valmistumistyön tarkoituksena oli saada parempi ymmärrys siitä, miten Vaasan yhteispäivystyksessä käyneet potilaat ovat kokeneet käyntinsä ensimmäisestä vastauksesta alkaen kolmiossa ja läpi koko hoitoprosessin sekä miten potilaat ovat kokeneet ensiavun hoidon ja hoidon laadun.

Menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, jossa viime vuosina Vaasan yhteispäivystyksessä vieraillut Suomen väestö sai vastata erilaisiin kysymyksiin siitä, miten he ovat kokeneet ensiapuhenkilöstön huolenpidon, hoidon laadun, vastaanoton ja sitoutumisen. Kyselyssä käytettiin KUPP-välineen kysymyksiä, koska se on tarkoitettu hoidon laadun mittaamiseen potilaan näkökulmasta. Kyselyn osallistujilla oli myös mahdollisuus esittää omia kommentteja kokemuksistaan sekä kehitysehdotuksia. Kysely lähetettiin sosiaalisen median kautta.

Tulokset osoittavat, että useat potilaat, jotka ovat käyneet ensiavussa, ovat kokeneet, että he eivät ole saaneet hyvää hoitoa, monet ovat myös kokeneet, että henkilökunta ei ole kohdellut heitä kunnioittavasti ja että useat kyselyyn osallistuneet ovat myös kokeneet, että henkilöstöllä ei ole sekä osaamista että kokemusta. Tulokset osoittavat myös, että tiedot odotusajasta, potilaiden tärkeysjärjestyksestä, potilaan vastuullisista hoitajista ja lääkäreistä sekä hoitoprosessista ja hoidoista ovat puutteellisia. Tuloksena on myös positiivisia kommentteja ja kokemuksia potilailta.

The aim of this thesis was to gain a better understanding of how the patients who visited the emergency room in Vaasa have experienced their visits from the first treatment at the triage and throughout the care process, as well as how the patients have experienced the care and quality of care in the emergency room.

As a method, a questionnaire study was used, in which the population of Finland who had visited the emergency room in Vaasa in recent years was asked to answer various questions regarding how they have experienced the care, quality of care, response and commitment of the staff in the emergency room. The survey used questions from the KUPP instrument because it is a tool designed to measure quality of care from a patient perspective. Participants in the survey also had the opportunity to leave their own comments about their experiences and suggestions for development. The survey was sent out via social media.

The results show that several of the patients who visited the emergency room experienced that they did not receive good care, several also experienced that the staff did not treat them with respect and that several of the participants in the survey also experienced that the staff lacked both skills and experience. The results also show that information about waiting times, how patients are prioritised, who is the patient's responsible nurse and doctor, and how the care process and treatments are carried out is incomplete. The results also show positive comments and experiences from the patients.