Unescon Geopark-alueet ja niiden vaikutukset maankäyttöön
Pennanen, Eemil (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411837
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä esitellään Unescon Global Geoparks -hanketta sekä Suomessa sijaitsevat geoparkit. Työn tavoitteena oli selvittää geoparkien vaikutusta Suomen kuntien maankäyttöön. Geoparkit ovat yhtenäisiä maa-alueita, jotka ovat geologialtaan arvokkaita kansainvälisessä mittakaavassa. Ne koostuvat erityisistä geokohteista, jotka ovat geologisesti merkittäviä kohteita, sekä alueen luonto- ja kulttuurikohteista.
Geopark-hanke juontaa juurensa 1990-luvulle vastauksena haluun kehittää geosuojelua. Nykyään Unesco Global Geopark -kohteita on perustettu 48 maahan yhteensä 195 kappaletta, joista neljä sijaitsee Suomessa. Keväällä 2024 Suomi saa viidennen Geoparkin, kun Unesco virallistaa sen statuksen yhdessä muiden uusien geoparkien kanssa.
Geoparkien perustaminen lähtee aina paikallisten toimijoiden aloitteesta, jonka motivaationa on usein tuoda alueen arvokasta geologista perintöä tunnetuksi ja siten houkutella alueelle matkailijoita. Unesco on määritellyt tarkat kriteerit, jotka alueen on täytettävä saadakseen Global Geopark -statuksen. Kriteerit liittyvät alueen geologian lisäksi geoparkin hallintoon ja toimintaan. Tiukoista kriteereistä johtuen perustamishanke kestää tavallisesti useita vuosia.
Insinöörityössä todettiin, että geoparkien vaikutukset maankäyttöön ovat vähäiset. Koska Unesco Global Geopark ei ole lainsäädännöllinen nimitys, se ei rajoita maankäyttöä toisin kuin esimerkiksi luonnonsuojelualueet. Vaikutukset rajoittuvat lähinnä käytännön toteutuksiin, kuten retkeilyreittien perustamiseen.
Geopark-hanke juontaa juurensa 1990-luvulle vastauksena haluun kehittää geosuojelua. Nykyään Unesco Global Geopark -kohteita on perustettu 48 maahan yhteensä 195 kappaletta, joista neljä sijaitsee Suomessa. Keväällä 2024 Suomi saa viidennen Geoparkin, kun Unesco virallistaa sen statuksen yhdessä muiden uusien geoparkien kanssa.
Geoparkien perustaminen lähtee aina paikallisten toimijoiden aloitteesta, jonka motivaationa on usein tuoda alueen arvokasta geologista perintöä tunnetuksi ja siten houkutella alueelle matkailijoita. Unesco on määritellyt tarkat kriteerit, jotka alueen on täytettävä saadakseen Global Geopark -statuksen. Kriteerit liittyvät alueen geologian lisäksi geoparkin hallintoon ja toimintaan. Tiukoista kriteereistä johtuen perustamishanke kestää tavallisesti useita vuosia.
Insinöörityössä todettiin, että geoparkien vaikutukset maankäyttöön ovat vähäiset. Koska Unesco Global Geopark ei ole lainsäädännöllinen nimitys, se ei rajoita maankäyttöä toisin kuin esimerkiksi luonnonsuojelualueet. Vaikutukset rajoittuvat lähinnä käytännön toteutuksiin, kuten retkeilyreittien perustamiseen.