Tuloksellisuus maksuttomassa musiikin harrastustoiminnassa : Tempo-lastenorkesteritoiminnan hyödyt lapsille, nuorille ja yhteiskunnalle.
Sipola, Mirella (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051511954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051511954
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee matalan kynnyksen ja maksuttoman Tempo-lastenorkesteritoiminnan hyötyjä lapsille, nuorille ja yhteiskunnalle. Työssä käsitellään myös Tempo-orkesteritoiminnan järjestämisen taloudellisia haasteita. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty kirjallisuutta, internet-lähteitä, sekä Tempo-koordinaattori Taru Nygårdin haastattelua.
Teoriaosuudessa käsitellään kulttuurihyvinvointia ja lapsiperheköyhyyttä, sekä kulttuuriharrastamisen rahoitusmalleja. Teoriaosuudessa avataan myös vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kenttää. Tempo-orkesteritoiminnan hyvinvointivaikutukset näkyvät erityisesti oppimisessa ja sosiaalisessa kasvussa. Lisäksi toiminnan hyötyjä voi nähdä muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimisessa ja kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tempo-orkesteritoiminnan toiminnan järjestäminen on ollut vuosien saatossa taloudellisesti haastavaa. Toiminta on rahoitettu useilla erilaisilla hankerahoituksilla. Jotta toimintaa voidaan järjestää pitkäjänteisesti, on rahoituksen vakiintuminen perusteltua. Vaikka toiminta ei ole taloudellisesti tuottavaa, se on tuloksellista. Tavoitteet eri toimijoiden välillä ovat erilaisia. Tempo-orkesteritoiminnassa yksi tärkeimmistä tavoitteista on harrastuksen saavutettavuus.
Kehitysehdotuksena näen Tempo-toiminnan rahoituksen vakiintumisen ja toiminnan laajenemisen osaksi laajempaa musiikkikasvatuskenttää. Toivon myös, että tämä työ herättää keskustelua kulttuuriharrastamisen tärkeydestä ja siitä, kuinka toiminnan järjestäminen on tehty haastavaksi. Kulttuurilla on tärkeä rooli yhteiskunnassamme ja kulttuuriharrastamisen tulisi olla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollista sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
Teoriaosuudessa käsitellään kulttuurihyvinvointia ja lapsiperheköyhyyttä, sekä kulttuuriharrastamisen rahoitusmalleja. Teoriaosuudessa avataan myös vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kenttää. Tempo-orkesteritoiminnan hyvinvointivaikutukset näkyvät erityisesti oppimisessa ja sosiaalisessa kasvussa. Lisäksi toiminnan hyötyjä voi nähdä muun muassa maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimisessa ja kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tempo-orkesteritoiminnan toiminnan järjestäminen on ollut vuosien saatossa taloudellisesti haastavaa. Toiminta on rahoitettu useilla erilaisilla hankerahoituksilla. Jotta toimintaa voidaan järjestää pitkäjänteisesti, on rahoituksen vakiintuminen perusteltua. Vaikka toiminta ei ole taloudellisesti tuottavaa, se on tuloksellista. Tavoitteet eri toimijoiden välillä ovat erilaisia. Tempo-orkesteritoiminnassa yksi tärkeimmistä tavoitteista on harrastuksen saavutettavuus.
Kehitysehdotuksena näen Tempo-toiminnan rahoituksen vakiintumisen ja toiminnan laajenemisen osaksi laajempaa musiikkikasvatuskenttää. Toivon myös, että tämä työ herättää keskustelua kulttuuriharrastamisen tärkeydestä ja siitä, kuinka toiminnan järjestäminen on tehty haastavaksi. Kulttuurilla on tärkeä rooli yhteiskunnassamme ja kulttuuriharrastamisen tulisi olla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollista sosioekonomisesta asemasta riippumatta.