Lääkäriyrittäjyyden kannattavuus – Case Tmi X
Bots, Petra (2024)
Bots, Petra
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512026
Tiivistelmä
Tämä tutkimuksellinen opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona ammatinharjoittajalääkärinä toimivalle Tmi X:lle. Tutkimuksen aiheena oli lääkäriyrittäjyyden kannattavuus. Toimeksiantaja halusi yrittäjäksi ryhtyessään maksimoida hyvinvointinsa eli tehdä töitä vähemmän, vapaammin sekä uupumatta. Toiveena oli myös säilyttää entinen tulotaso ja mahdollisesti jopa nostaa sitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, oliko vaihdos palkansaajalääkäristä ammatinharjoittajaksi kannattava Tmi X:n kohdalla. Tutkimus rajattiin käsittelemään vain Tmi X:n kannattavuutta. Tapaustutkimus suoritettiin vertailevalla otteella toimeksiantajan viimeisestä kolmesta vuodesta palkansaajana ja kolmesta vuodesta ammatinharjoittajana. Tarkastelujaksot olivat 2016–2018 sekä 2020–2022.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on jaettu kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä pääluvussa käsitellään lääkäreiden työvoimaa ja palkkausta Suomessa. Luvussa tutustutaan Lääkäriliiton tuottamiin tutkimuksiin. Lisäksi luvussa käsitellään yksityisvastaanottoa ja ammatinharjoittajalääkärin vastuita ja velvoitteita. Toinen pääluku käsittelee kirjanpitoa ja verotusta. Luvussa syvennytään kirjanpitovelvollisuuteen sekä tilinpäätöksen sisältöön ja tuloverotukseen niin palkansaajan kuin ammatinharjoittajan näkökulmasta. Viimeisessä tietoperustan luvussa käsitellään kannattavuuden ja tuottavuuden määritelmää ja kannattavuuteen liittyviä tunnuslukuja.
Tapaustutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä. Työn kvantitatiivisen aineiston muodostivat Tmi X:n verotus- ja kirjanpitoasiakirjat ja muut tutkimuksen kannalta hyödylliset dokumentit, kuten työsopimukset ja työeläkeotteet. Kvalitatiivinen aineisto saatiin toimeksiantajan teemahaastattelulla. Työn empiirinen osuus aloitettiin tutkimusmenetelmän ja toimeksiantajan esittelyllä. Tämän jälkeen siirryttiin tutkimusaineiston keräämiseen, tuottamiseen ja analysointiin. Kvantitatiivinen data esiteltiin palkansaajajaksolta sekä ammatinharjoittajajaksolta, minkä jälkeen aineistoa verrattiin keskenään. Vertailun jälkeen suoritettiin toimeksiantajan teemahaastattelu. Lopuksi esiteltiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset. Lisäksi tuloksia peilattiin tietoperustaan ja esitettiin toimenpidesuosituksia. Tutkimuksen luotettavuutta ja omaa oppimista arvioitiin viimeisissä alaluvuissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lääkärin vaihdos palkansaajasta ammatinharjoittajalääkäriksi oli kannattava ratkaisu. Toiminimiyrittäjänä lääkäri kykeni työskentelemään tehokkaammin eli tuottamaan enemmän pienemmällä panoksella sekä hallitsemaan työmääräänsä paremmin kuin palkansaajana. Lääkärin työkuormitus väheni huomattavasti, minkä lisäksi hän onnistui saavuttamaan korkeamman tulotason kuin palkansaajana.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on jaettu kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä pääluvussa käsitellään lääkäreiden työvoimaa ja palkkausta Suomessa. Luvussa tutustutaan Lääkäriliiton tuottamiin tutkimuksiin. Lisäksi luvussa käsitellään yksityisvastaanottoa ja ammatinharjoittajalääkärin vastuita ja velvoitteita. Toinen pääluku käsittelee kirjanpitoa ja verotusta. Luvussa syvennytään kirjanpitovelvollisuuteen sekä tilinpäätöksen sisältöön ja tuloverotukseen niin palkansaajan kuin ammatinharjoittajan näkökulmasta. Viimeisessä tietoperustan luvussa käsitellään kannattavuuden ja tuottavuuden määritelmää ja kannattavuuteen liittyviä tunnuslukuja.
Tapaustutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä. Työn kvantitatiivisen aineiston muodostivat Tmi X:n verotus- ja kirjanpitoasiakirjat ja muut tutkimuksen kannalta hyödylliset dokumentit, kuten työsopimukset ja työeläkeotteet. Kvalitatiivinen aineisto saatiin toimeksiantajan teemahaastattelulla. Työn empiirinen osuus aloitettiin tutkimusmenetelmän ja toimeksiantajan esittelyllä. Tämän jälkeen siirryttiin tutkimusaineiston keräämiseen, tuottamiseen ja analysointiin. Kvantitatiivinen data esiteltiin palkansaajajaksolta sekä ammatinharjoittajajaksolta, minkä jälkeen aineistoa verrattiin keskenään. Vertailun jälkeen suoritettiin toimeksiantajan teemahaastattelu. Lopuksi esiteltiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset. Lisäksi tuloksia peilattiin tietoperustaan ja esitettiin toimenpidesuosituksia. Tutkimuksen luotettavuutta ja omaa oppimista arvioitiin viimeisissä alaluvuissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lääkärin vaihdos palkansaajasta ammatinharjoittajalääkäriksi oli kannattava ratkaisu. Toiminimiyrittäjänä lääkäri kykeni työskentelemään tehokkaammin eli tuottamaan enemmän pienemmällä panoksella sekä hallitsemaan työmääräänsä paremmin kuin palkansaajana. Lääkärin työkuormitus väheni huomattavasti, minkä lisäksi hän onnistui saavuttamaan korkeamman tulotason kuin palkansaajana.