Työn organisoinnin vaikutus työhyvinvointiin: yrityksen aineeton pääoma

Abstract

Tässä työssä tutkitaan työn organisoinnin vaikutusta työhyvinvointiin vähittäiskaupan alan yksiköissä. Työhyvinvointia tarkastellaan organisaation aineettoman pääoman näkökulmasta ja työn organisoinnissa korostuu esimiestaidot sekä organisaatiokulttuuri. Työhyvinvoinnin rakenne pilkotaan yksilön sosiaaliseen ja psykologiseen pääomaan, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen ymmärryksen niiden sisällöstä työntekijän työhyvinvoinnin ja työn organisoinnin kannalta.

Työn tarkoituksena on tarjota tarkasteltavien yksiköiden esimiehelle kehitysideoita ja tunnistaa mahdollisia epäkohtia hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseksi. Tavoitteena on tutkia, mihin asioihin työntekijät ovat tyytyväisiä ja millä osa-alueilla on mahdollisesti kehittämisen varaa. Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on käytetty kvantitatiivista tutkimusta, johon työntekijät ovat saaneet vastata. Kyselytutkimus mahdollistaa keskiarvotulosten nykytilan tulkinnan ja tarjoaa kehitettävien kohteiden jatkojalostuksen. Tämän tyyppinen kysely sopii työntekijälähtöiseen ajattelumalliin ja sen avulla on tarkoitus kehittää työn-tekijäkokemusta.

Työprosessi etenee teoreettisen viitekehyksen kautta tutkimusosioon. Teoreettiseen viitekehykseen on kerätty tausta-aineistoa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja terveestä organisaatiosta. Tutkimusosion kysymykset on suunniteltu näiden aiheiden pohjalta. Kyselyyn vastasivat kahden yksikön kaikki työntekijät, joilla on erittäin hyvä näkemys oman työnsä nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Tutkimuksesta saadut tulokset mukailivat teoreettista viitekehystä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkasteltavien yksiköiden työntekijäkokemus on positiivinen ja niissä toteutuu terveen organisaation sekä hyvän johtajuuden merkkejä. Kehitysehdotukset on viety työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaan ja niitä on tarkoitus pohtia tiimin kesken tulevissa palavereissa. Näitä olivat mm. kiireen tunteen vähentäminen, toimivat palaverikäytännöt, kiinnostus henkilöstön hyvinvointiin, työn tekemisen aikataulut ja kehityskeskustelujen kehittäminen. Näitä lukuun ottamatta kyselytutkimuksen tulokset olivat keskiarvoltaan erittäin hyviä. Tutkimusaineisto toimii esimiehelle työn organisoinnin kehityspohjana ja sitä on tarkoitus hyödyntää myös työhyvinvoinnin parantamiseen työyhteisössä.