Projektin henkilöstöjohtamista kehittämällä laadukkaampaa TKI-toimintaa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Lapin ammattikorkeakoulun (AMK) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) käytössä olevia projektipäälliköiden ja -asiantuntijoiden hyväksi kokemia projektin henkilöstöjohtamisen käytänteitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä toimeksiantajalle myös kehittämisehdotuksia projektihenkilöstön johtamisen kehittämisen tueksi. Näitä kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää kehitettäessä projektipäälliköiden henkilöstöjohtamisen osaamista, menetelmiä ja työkaluja. Tietoa jakamalla voidaan kehittää ja yhtenäistää johtamistapoja Lapin AMKissa ja sitä kautta saavuttaa laadukkaampaa ja vaikuttavampaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Projekteilla voidaan kehittää oman organisaation toimintaa ja prosesseja tai ulkopuolisen rahoituksen avulla edistää alueellista ja yhteiskunnallista muutosta. Projekteille määritetään aina projektipäällikkö, jonka vastuulla on huolehtia projektin edistymisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Projektipäälliköllä ei ole direktio-oikeutta, joten projektia tulee johtaa muilla kuin työnmääräämisoikeudellisilla keinoilla.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Lähestymistavaksi valittiin tapaustutkimus, sillä tutkimuksen kohteena oli sosiaalinen ilmiö: direktio-oikeuden puuttuminen projekteissa ja sen vaikutukset projektijohtamiseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yhteiskehittämisen työpajoja, jotka järjestettiin erikseen Lapin AMKin projektiasiantuntijoille ja projektipäälliköille.

Tutkimukseen osallistuneiden projektiasiantuntijoiden ja -päälliköiden mukaan projektihenkilöstön johtamisen osaamisen kehittämiselle on tarvetta. Tutkimuksen tuloksena saatiin toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia projektipäälliköiden henkilöstöjohtamisen osaamisen kehittämiseksi. Työpajoihin osallistujat toivoivat, että he pääsevät yhdessä kehittämään yhteisiä käytänteitä projektin johtamiseen liittyen.

The purpose of the thesis was to map out the personnel management practices experienced as beneficial by project managers and project specialists in research, development, and innovation activities (RDI) at Lapland University of Applied Sciences (UAS). The aim of the thesis was also to provide the client with suggestions for development to support the management of project personnel. The collected information can be utilized in enhancing the competence, methods, and tools of project managers in personnel management. By sharing information, management practices at Lapland UAS can be developed and standardized, thereby achieving higher-quality and more impactful research, development, and innovation activities. Projects can be used to develop the operations and processes of organization or with external funding to promote regional and societal change. Projects are always assigned a project manager whose responsibility is to ensure the progress of the project and the achievement of its objectives. Since project managers do not have directive authority, projects must be managed using means other than the right to issue work orders.

The thesis was conducted as a qualitative study, with a case study approach chosen because the subject of the research was a social phenomenon: the absence of directive authority in projects and its effects on project management. The data collection method consisted of co-development workshops, which were separately organized for Lapland UAS project specialists and project managers.

According to the project specialists and managers who participated in the research, there is a need for the development of competence in personnel management in projects. As a result of the research, development suggestions were provided to the client to develop project managers' personnel management skills. Workshop participants expressed a wish to collaboratively develop common practices related to project management.