Henkilöstön pitovoiman kehittäminen Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy:n työ- ja toimintakykykuntoutuksessa
Einola, Jonna (2024)
Einola, Jonna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512338
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Coronaria Kuntoutuspalvelut Oy:n, työ- ja toimintakykykuntoutuksen (TTK) henkilöstön pitovoimaa. Metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus, koska sen keskeinen tarkoitus oli tuottaa tietoa käytännön toiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin toiminta-tutkimuksen syklien mukaisesti.
Ensimmäisessä syklissä toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Syklin tarkoitus oli kuvata, miten henkilöstön pitovoimaa voidaan edistää aiemman kirjallisuuden mukaan. Syklin 1. tutkimuskysymys oli, miten henkilöstön pitovoimaa voidaan edistää? Aineisto kerättiin kirjallisuuskatsaukseen valikoiduista tutkimuksista käyttäen apuna Finna, Medic, Tiede ja tutkimus ja Cinahl Complete (Ebsco) tietokantoja. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokseksi muodostuivat yläluokat johtamiskulttuuri ja yksilölliset tekijät ja työyhteisötekijät.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa TTK henkilöstön pitovoimaa edistäviä tekijöitä. Kehittämiskysymys oli mitkä ovat TTK henkilöstön pitovoimaa edistävät tekijät? Kartoitus toteutettiin hyödyntäen keväällä 2023 organisaatiossa tehdyn henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksia sekä eri ammattikuntien edustajien yksilöhaastatteluilla. Haastattelun teemat mukailivat ensimmäisen syklin kirjallisuuskatsauksen sekä henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksia. Teemahaastatteluaineistosta tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi, jonka tuloksena muodostui yläluokat työntekijäkokemus ja johtaminen.
Kolmannessa syklissä oli tarkoitus kuvata TTK henkilöstön pitovoiman kehittämissuunnitelma sekä pilotoida se soveltuvin osin. Aineiston hankintamenetelmänä hyödynnettiin soveltaen Learning cafe -menetelmää. Kolmannen syklin kehittämiskysymys oli, miten TTK henkilöstön pitovoimaa kehitetään? Tulokseksi muodostui henkilöstön työtyytyväisyyden ja psykologisen sitoutumisen edistäminen sekä johtamistapojen kehittäminen. Tässä syklissä laadittiin TTK henkilöstön pitovoiman kehittämissuunnitelma sekä suunniteltiin soveltuvin osin sen pilotointi. Pilotoinnin tavoitteena oli kehittää henkilöstön viestintäosaamista niin, että henkilöstö hallitsee eri viestintäkanavien- ja välineiden monipuolisen käytön. Tämä tuo toimintakulttuuriin toivottua läpinäkyvyyttä edistäen organisaation pitovoimaa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata TTK henkilöstön pitovoiman edistämisen käyttöönottosuunnitelma. Kehittämiskysymyksenä oli, miten TTK henkilöstön pitovoimaan liittyvä kehittämissuunnitelma implementoidaan työyhteisössä? Käyttöönottosuunnitelma kuvattiin IOWA-mallin mukaisesti, jota hyödyntämällä voidaan kehittämissuunnitelman mukainen toiminta vakiinnuttaa osaksi henkilöstön pitovoimaa edistäviksi käytännöiksi.
Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin laatimalla TTK henkilöstön pitovoiman kehittämissuunnitelma, joka otetaan käyttöön TTK henkilöstön pitovoiman edistämiseksi. Opinnäytetyön perusteella johtopäätöksinä voidaan todeta, että organisaation pitovoimaan liittyviä tavoitteita ovat tukemassa johtamiseen, työyhteisöön sekä henkilöstön yksilöllisiin tekijöihin suunnattu jatkuva kehittämistyö, jossa osallistava esihenkilötyö on avainasemassa luomassa hyvinvointia ja tukemassa tiimien toimintaa. Jatko-tutkimusaiheeksi ehdotetaan koulutus- ja kehitysohjelmien vaikutusten arviointia osaamisen kasvuun ja organisaation sitoutumiseen liittyen.
Ensimmäisessä syklissä toteutettiin järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. Syklin tarkoitus oli kuvata, miten henkilöstön pitovoimaa voidaan edistää aiemman kirjallisuuden mukaan. Syklin 1. tutkimuskysymys oli, miten henkilöstön pitovoimaa voidaan edistää? Aineisto kerättiin kirjallisuuskatsaukseen valikoiduista tutkimuksista käyttäen apuna Finna, Medic, Tiede ja tutkimus ja Cinahl Complete (Ebsco) tietokantoja. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulokseksi muodostuivat yläluokat johtamiskulttuuri ja yksilölliset tekijät ja työyhteisötekijät.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa TTK henkilöstön pitovoimaa edistäviä tekijöitä. Kehittämiskysymys oli mitkä ovat TTK henkilöstön pitovoimaa edistävät tekijät? Kartoitus toteutettiin hyödyntäen keväällä 2023 organisaatiossa tehdyn henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksia sekä eri ammattikuntien edustajien yksilöhaastatteluilla. Haastattelun teemat mukailivat ensimmäisen syklin kirjallisuuskatsauksen sekä henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksia. Teemahaastatteluaineistosta tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi, jonka tuloksena muodostui yläluokat työntekijäkokemus ja johtaminen.
Kolmannessa syklissä oli tarkoitus kuvata TTK henkilöstön pitovoiman kehittämissuunnitelma sekä pilotoida se soveltuvin osin. Aineiston hankintamenetelmänä hyödynnettiin soveltaen Learning cafe -menetelmää. Kolmannen syklin kehittämiskysymys oli, miten TTK henkilöstön pitovoimaa kehitetään? Tulokseksi muodostui henkilöstön työtyytyväisyyden ja psykologisen sitoutumisen edistäminen sekä johtamistapojen kehittäminen. Tässä syklissä laadittiin TTK henkilöstön pitovoiman kehittämissuunnitelma sekä suunniteltiin soveltuvin osin sen pilotointi. Pilotoinnin tavoitteena oli kehittää henkilöstön viestintäosaamista niin, että henkilöstö hallitsee eri viestintäkanavien- ja välineiden monipuolisen käytön. Tämä tuo toimintakulttuuriin toivottua läpinäkyvyyttä edistäen organisaation pitovoimaa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata TTK henkilöstön pitovoiman edistämisen käyttöönottosuunnitelma. Kehittämiskysymyksenä oli, miten TTK henkilöstön pitovoimaan liittyvä kehittämissuunnitelma implementoidaan työyhteisössä? Käyttöönottosuunnitelma kuvattiin IOWA-mallin mukaisesti, jota hyödyntämällä voidaan kehittämissuunnitelman mukainen toiminta vakiinnuttaa osaksi henkilöstön pitovoimaa edistäviksi käytännöiksi.
Opinnäytetyön tavoitteeseen vastattiin laatimalla TTK henkilöstön pitovoiman kehittämissuunnitelma, joka otetaan käyttöön TTK henkilöstön pitovoiman edistämiseksi. Opinnäytetyön perusteella johtopäätöksinä voidaan todeta, että organisaation pitovoimaan liittyviä tavoitteita ovat tukemassa johtamiseen, työyhteisöön sekä henkilöstön yksilöllisiin tekijöihin suunnattu jatkuva kehittämistyö, jossa osallistava esihenkilötyö on avainasemassa luomassa hyvinvointia ja tukemassa tiimien toimintaa. Jatko-tutkimusaiheeksi ehdotetaan koulutus- ja kehitysohjelmien vaikutusten arviointia osaamisen kasvuun ja organisaation sitoutumiseen liittyen.