Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen
Lääkkö, Mikko (2024)
Lääkkö, Mikko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612381
Tiivistelmä
Suomessa on eniten 1970-luvulla rakennettuja asuinkerrostaloja, yli 300 000. Tutkimuksessa selvitettiin tämän hetken energia- ja rakentamismääräykset huomioon ottaen kustannustehokkain tapa ja laajuus parantaa vanhan kerrostalon energiatehokkuutta.
Opinnäytetyössä tutkittiin vuonna 1971 valmistuneen Lempäälässä sijaitsevan asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantamista ja kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisen kannattavuutta. Taloyhtiö halusi kartoittaa kaukolämmöstä uusiutuvan energian käyttöön siirtymisen kannattavuutta maalämpöä ja aurinkoenergiaa hyödyntäen sekä vähentää rakennuksen energiakulutusta ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmällä.
Tutkimuksessa laskettiin saneerauksen kannattavuutta ottamalla huomioon kaikki kulut 20 vuoden aikavälillä, lainakorot mukaan lukien. Tutkimuksessa hyödynnettiin Knowtek Oy:n vuonna 2023 elokuussa tekemää lämmitystapajärjestelmien kustannusvertailua esimerkkikohteesta, josta saatiin kustannusarvio saneeraussisällölle.
Rakennuksen keskimääräinen vuosittainen lämmitysenergian tarve on 375 MWh ja kiinteistösähkönkulutus 48 MWh. Tutkimuksen mukaisella uusiutuvan energian lämmöntuottojärjestelmällä ja rakennuksen energiavuotojen parantamisella saadaan vähennettyä lämmitysenergian tarvetta laskelmien mukaan 100-120 MWh vuodessa. Remontin jälkeisessä tilanteessa ostoenergiaksi jäisi vain lämpöpumppujen kasvattama kiinteistösähkön tarve, josta osa saadaan tuotettua omalla aurinkovoimalalla. Ostettavan sähkön määräksi jäisi 98 MWh/vuosi.
Kun rakennuksen lähtötiedot selvitetään tarkasti, laskelmat ja suunnittelu toteutetaan hyvällä ammattitaidolla, kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen on mahdollista saada kannattavaksi. Tutkimuksen kannattavuuslaskelman mukaan investoinnin takaisinmaksuajaksi saatiin 14-16 vuotta, jota voidaan pitää vielä kannattavana.
Opinnäytetyössä tutkittiin vuonna 1971 valmistuneen Lempäälässä sijaitsevan asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantamista ja kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisen kannattavuutta. Taloyhtiö halusi kartoittaa kaukolämmöstä uusiutuvan energian käyttöön siirtymisen kannattavuutta maalämpöä ja aurinkoenergiaa hyödyntäen sekä vähentää rakennuksen energiakulutusta ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmällä.
Tutkimuksessa laskettiin saneerauksen kannattavuutta ottamalla huomioon kaikki kulut 20 vuoden aikavälillä, lainakorot mukaan lukien. Tutkimuksessa hyödynnettiin Knowtek Oy:n vuonna 2023 elokuussa tekemää lämmitystapajärjestelmien kustannusvertailua esimerkkikohteesta, josta saatiin kustannusarvio saneeraussisällölle.
Rakennuksen keskimääräinen vuosittainen lämmitysenergian tarve on 375 MWh ja kiinteistösähkönkulutus 48 MWh. Tutkimuksen mukaisella uusiutuvan energian lämmöntuottojärjestelmällä ja rakennuksen energiavuotojen parantamisella saadaan vähennettyä lämmitysenergian tarvetta laskelmien mukaan 100-120 MWh vuodessa. Remontin jälkeisessä tilanteessa ostoenergiaksi jäisi vain lämpöpumppujen kasvattama kiinteistösähkön tarve, josta osa saadaan tuotettua omalla aurinkovoimalalla. Ostettavan sähkön määräksi jäisi 98 MWh/vuosi.
Kun rakennuksen lähtötiedot selvitetään tarkasti, laskelmat ja suunnittelu toteutetaan hyvällä ammattitaidolla, kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen on mahdollista saada kannattavaksi. Tutkimuksen kannattavuuslaskelman mukaan investoinnin takaisinmaksuajaksi saatiin 14-16 vuotta, jota voidaan pitää vielä kannattavana.