HR-datan hyödyntämisen ja HR-tiedolla johtamisen kehittäminen

Abstract

Työntekijäymmärrystä lisäämällä ja työntekijäkokemuksen parantamisella voidaan kehittää organisaation kilpailukykyä. Organisaatiot ovat tiedostaneet asiakasymmärryksen tärkeyden menestymiselle jo kauan aikaa sitten. Työntekijäymmärryksen merkitys on jäänyt sen sijaan vähemmälle huomiolla. Vähitellen on alettu kiinnittämään myös työntekijäymmärrykseen huomiota. Organisaatiot voivat kehittää työntekijäymmärrystään HR-tiedolla johtamisen ja henkilöstöanalytiikan keinoin.

Henkilöstöön liittyvää dataa on saatavilla useista eri lähteistä, mutta sen hyödyntäminen ei ole kovin suunnitelmanmukaista. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten kohdeorganisaatiossa hyödynnetään HR-dataa nykyisin ja mitä he toivovat henkilöstöanalytiikalla saavutettavan tulevaisuudessa. Kolmantena tavoitteena on selvittää, miten HR-mittareita tulisi valita. HR-mittareiden avulla voidaan tutkia muun muassa henkilöstön työhyvinvointia, motivaatiota ja työntekijäkokemuksen rakentumista.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on muodostettu kahdesta pääluvusta: henkilöstöjohtamisen vaikutusten arviointi ja henkilöstöanalytiikka. Henkilöstöjohtamisen vaikutusten arvioinnissa esitellään henkilöstöjohtamisen osa-alueita ja syvennytään tiedolla johtamisen osa-alueeseen. Luvussa käydään läpi työntekijäkokemuksen rakentuminen sekä miten HR-mittarit toimivat arvioitaessa henkilöstöjohtamisen vaikutuksia. Henkilöstöanalytiikkaa koskevassa luvussa kuvataan henkilöstöanalytiikan ja henkilöstöraportoinnin eroja ja mitä vaiheita henkilöstöanalytiikkaprojektiin liittyy. Muita käsiteltäviä aiheita ovat HR-datan saatavuus, pulssitutkimus yhtenä HR-datan lähteenä, kuinka valita dataa henkilöstöanalytiikkaprojektia varten sekä tekoälyn mahdollisuudet.

Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin suorittamalla kvalitatiivinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitu teemahaastattelut. Opinnäytetyössä haastateltiin seitsemää kohdeorganisaatiossa työskentelevää yksikönjohtajaa. Haastateltavat valikoituivat tutkimukseen mukaan sillä perusteella, että he toimivat kukin oman itsenäisen yksikkönsä johtajana. Kerätty haastattelumateriaali analysoitiin aineistolähtöisellä, eli induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten pohjalta etsittiin yhteyksiä viitekehykseen sekä muodostettiin kehitysehdotuksia kohdeorganisaatiolle.

Tutkimuksessa selvisi, että HR-datan lähteinä hyödynnetään nykyisin pitkälti henkilöstötutkimuksista ja erityisesti pulssitutkimuksista saatavaa dataa kehitystoiminnan suunnitteluun. Henkilötietojärjestelmistä saatavan datan hyödyntämisen koetaan olevan alimitoitettua. Datan sirpaleisuudesta ja järjestelmien moninaisuudesta aiheutuu haasteita HR-datan hyödyntämiselle. Henkilöstöanalytiikasta toivotaan apua henkilöstösuunnitteluun ja henkilöstön kokeman rasituksen tutkimiseen. Tuloksista nousi esille kiinnostus etenkin motivaation ja sitoutumisen, työnantajamielikuvan sekä hyvinvoinnin mittaamiseen HR-mittareiden ja tutkimusten avulla.