Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien määrän merkitys palvelun vaikuttavuuteen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien määrän merkitystä palvelun vaikuttavuuteen työntekijöiden näkökulmasta katsottuna Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Kuntouttava työtoiminta on siirtynyt vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueille ja palveluita on tarkoitus kehittää ja yhtenäistää. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada lisätietoa kuntouttavasta työtoiminnasta ja tuottaa sen pohjalta ohjeistus kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien määrän määrittelyyn ja arviointiin. Tutkimuskysymys oli seuraava: minkälainen merkitys kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien määrällä voi olla palvelun vaikuttavuuteen? Artikkelin tietoperustassa käsiteltiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja hallituksen linjauksia työllisyyden hoidosta, sote uudistusta, työttömyyttä, työ- ja toimintakyky, kuntouttavaa työtoimintaa yleisesti ja sen lakia, sosiaalipalvelun vaikuttavuutta ja sen mittaamista sekä hyvinvointialueiden tavoitteita koskien sote-palveluiden vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden mittaamista.

Kehittämismenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta fenomenologisella näkökulmalla. Aineisto kerättiin lomakehaastattelun avulla ja aiheeseen perehdyttiin myös kirjallisuuden ja tilastojen kautta. Haastatteluun osallistui 20 henkilöä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työllistymistä edistävät palveluista ja kutsu haastatteluun lähetettiin työllistymistä edistävät palvelut johtoryhmän kautta, jotka tekivät päätöksen, keille kutsu lähetettiin.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että toimintapäivien määrällä on hyvinkin suuri merkitys palvelun vaikuttavuuteen. Tulokset ovat kuitenkin hyvin monitahoiset. Tutkimuksessa korostuivat asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja tilanteet sekä se, kuinka sama toimintapäivien määrä voi olla sekä positiivinen että haasteellinen asia.

The purpose of the thesis was to map the significance of the number of activity days in rehabilitative work for the effectiveness of the service from the perspective of workers in the Western Uusimaa welfare area. Rehabilitative work has been transferred from municipalities to welfare areas from the beginning of 2023, and services are intended to be developed and standardized. The aim of the thesis was to gather more information about rehabilitative work and to produce guidelines for determining and evaluating the number of activity days in rehabilitative work based on the information. The research question was as follows: what kind of significance can the number of activity days in rehabilitative work have on the effectiveness of the service? The theoretical framework of the article addressed the Finnish welfare state and the government's guidelines for employment management, social and health care reform, unemployment, work ability, rehabilitative work in general and its legislation, the effectiveness of social services and its measurement, as well as the goals of welfare areas regarding the effectiveness and measurement of social and health care services.

A case study with a phenomenological perspective was used as the development method. Data was collected through a questionnaire interview and the topic was also studied through literature and statistics. Twenty people from the Western Uusimaa welfare area's employment promoting services participated in the interviews, and the invitation to the interview was sent through the employment promoting services leadership group, who made the decision on whom to invite.

Based on the results, it can be said that the number of activity days has a significant impact on the effectiveness of the service. However, the results are very complex. The study emphasized the individual needs and situations of the clients, and how the same number of activity days can be both a positive and challenging issue.