Osa-aikaisuuden johtaminen hyvinvoinnin näkökulmasta
Marjasto, Veera; Miettinen, Tiina; Satokangas, Heli (2024)
Marjasto, Veera
Miettinen, Tiina
Satokangas, Heli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512080
Tiivistelmä
Työn ja muun elämän hyvä tasapaino on olennainen asia paitsi työntekijän hyvinvoinnin myös hänen työnsä tuottavuuden kannalta, minkä vuoksi osa-aikaisuuteen päädytään yhä useammin vapaaehtoisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella osa-aikaisuuden vaikutuksia työntekijän hyvinvointiin sekä tuottaa toimeksiantajayritykselle toimintamalli osa-aikaisuuden johtamisen tueksi. Tavoitteena oli selkeyttää esihenkilöiden työtä ja luoda kannustava ilmapiiri työn joustojen hyödyntämiselle. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Rovaniemen suurin yksityinen työnantaja moottorikelkkatehdas BRP Finland Oy.
Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin syyskuussa 2023 pidettyjen neljän puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluiden tavoitteena oli kerätä tietoa työntekijöiden kokemuksista osa-aikaisuudesta kolmen eri teeman saralla: motivaatiotekijät, organisaation toiminta ja hyvinvointivaikutukset. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja niiden tuloksia hyödynnettiin toimintamallin rakentamisessa.
Osa-aikaiseksi jäämisen tärkeimmäksi motivaatiotekijäksi nousi lisääntynyt vapaa-aika. Organisaation toiminnassa toimivaksi nostettiin prosessin helppous sekä esihenkilön suhtautuminen ja toiminta työjärjestelyissä. Kehityskohteina mainittiin tietoisuuden lisääminen henkilöstön keskuudessa osa-aikaisuuden mahdollisuuksista, viestintä sidosryhmille ja oma sitoutuminen lyhennettyyn työaikaan. Osa-aikaisuudella oli positiivinen vaikutus työntekijän hyvinvointiin, mihin vaikutti erityisesti työn ja muun elämän parantunut tasapaino ja lisääntynyt jaksaminen. Hyvinvointia kuormittavina tekijöinä listattiin työajan hallinta, osa-aikaisuuden siirtymävaiheet ja työyhteisössä toimimisen haasteet. Rakennettu toimintamalli koostui työelämävapaa-ohjeesta, joka ohjaa esihenkilön ja työntekijän keskustelua osa-aikaisuuden toteutumisesta ja työn rajaamisesta. Ohjeen tueksi liitettiin verkostokartta sekä koonti osa-aikaisuuden eri muodoista.
Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin syyskuussa 2023 pidettyjen neljän puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluiden tavoitteena oli kerätä tietoa työntekijöiden kokemuksista osa-aikaisuudesta kolmen eri teeman saralla: motivaatiotekijät, organisaation toiminta ja hyvinvointivaikutukset. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja niiden tuloksia hyödynnettiin toimintamallin rakentamisessa.
Osa-aikaiseksi jäämisen tärkeimmäksi motivaatiotekijäksi nousi lisääntynyt vapaa-aika. Organisaation toiminnassa toimivaksi nostettiin prosessin helppous sekä esihenkilön suhtautuminen ja toiminta työjärjestelyissä. Kehityskohteina mainittiin tietoisuuden lisääminen henkilöstön keskuudessa osa-aikaisuuden mahdollisuuksista, viestintä sidosryhmille ja oma sitoutuminen lyhennettyyn työaikaan. Osa-aikaisuudella oli positiivinen vaikutus työntekijän hyvinvointiin, mihin vaikutti erityisesti työn ja muun elämän parantunut tasapaino ja lisääntynyt jaksaminen. Hyvinvointia kuormittavina tekijöinä listattiin työajan hallinta, osa-aikaisuuden siirtymävaiheet ja työyhteisössä toimimisen haasteet. Rakennettu toimintamalli koostui työelämävapaa-ohjeesta, joka ohjaa esihenkilön ja työntekijän keskustelua osa-aikaisuuden toteutumisesta ja työn rajaamisesta. Ohjeen tueksi liitettiin verkostokartta sekä koonti osa-aikaisuuden eri muodoista.