Nuorten digitaalisen väkivallan ennaltaehkäisy medialukutaitoa vahvistamalla : Turvassa somessa -materiaali ammatillisen erityisoppilaitoksen opiskelijoille
Vänskä, Juliaana; Lehmuskoski, Julia; Niemi, Roosa (2024)
Vänskä, Juliaana
Lehmuskoski, Julia
Niemi, Roosa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612702
Tiivistelmä
Digitaalinen väkivalta ja sen kasvu koskettaa erityisesti nuoria. Suuremmassa riskissä ovat nuoret, jotka ovat haavoittuvassa asemassa esimerkiksi toimintarajoitteensa vuoksi. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ennaltaehkäistä nuorten kokemaa ja tekemää digitaalista väkivaltaa sosiaalisessa mediassa nuorten medialukutaitoa vahvistamalla. Medialukutaidon osana erityisesti sosioemotionaaliset taidot sekä digiturvataidot ovat yhteydessä nuorten aggressiivisuuden ja verkkoympäristöissä tapahtuvan väkivallan vähentymiseen. Opinnäytetyön työelämäyhteistyökumppanina toimi Ammattiopisto Luovi, joka järjestää toisen asteen koulutusta vaativaa erityistä tukea opinnoissaan tarvitseville nuorille ja aikuisille.
Opinnäytetyö toteutui toiminnallisena kehittämistyönä. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin nuoruutta ja erityisen tuen tarvetta, nuorten digitaalisen väkivallan ilmentymistä sosiaalisessa mediassa sekä sen ennaltaehkäisyä medialukutaitoa vahvistamalla. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Turvassa somessa -materiaali, joka sisältää tietoa ja tehtäviä medialukutaitoon kuuluvien sosioemotionaalisten taitojen sekä digihyvinvointi- ja digiturvataitojen vahvistamiseksi. Materiaalin tuottamisen lisäksi oppilaitoksessa toteutettiin työpaja materiaalin pilotoimista ja arviointia varten. Työpajaan osallistui kuusi opiskelijaa sekä Luovin työntekijä.
Työpajaan osallistuneet opiskelijat kokivat materiaalin ja työpajan hyödyllisiksi, joskin niissä käsitellyt aiheet olivat nuorille ennestään tuttuja. Yhteistyökumppani arvioi materiaalin olevan saavutettava ja huomioivan kohderyhmän erilaiset taitotasot. Yhteistyökumppani koki, että materiaalia voidaan hyödyntää oppilaitoksessa opetuksen ja valmennuksen osana esimerkiksi pienryhmäkeskusteluissa uusien näkökulmien ja ajatusten herättämiseksi. Toisaalta materiaalin koettiin soveltuvan myös opiskelijoiden itsenäisen oppimisen tueksi. Materiaalia voisi kehittää lisäämällä tietoa seksuaalisesta häirinnästä, valeprofiileista ja romanssihuijauksista sekä luomalla toiminnallisia tehtäviä, jotka toteutuvat sosiaalisen median ympäristöissä.
Tässä opinnäytetyössä nuorten digitaalista väkivaltaa käsiteltiin nuorten kokemana ja tekemänä sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvana ilmiönä. Aihetta voisi käsitellä jatkossa myös muilla digitaalisilla laitteilla, sovelluksilla ja alustoilla toteutettuna väkivaltana. Digitaalisissa ympäristöissä toimiminen vaatii myös taitoa tunnistaa automatisoitua häirintää, kuten haittaohjelmia ja trollausta. Toisaalta nuorten kykyä turvalliseen sosiaalisen median käyttöön voi tukea myös keskittymällä median myönteisiin vaikutuksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria tulisi osallistaa nykyistä enemmän medialukutaitoa koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön.
Opinnäytetyö toteutui toiminnallisena kehittämistyönä. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin nuoruutta ja erityisen tuen tarvetta, nuorten digitaalisen väkivallan ilmentymistä sosiaalisessa mediassa sekä sen ennaltaehkäisyä medialukutaitoa vahvistamalla. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Turvassa somessa -materiaali, joka sisältää tietoa ja tehtäviä medialukutaitoon kuuluvien sosioemotionaalisten taitojen sekä digihyvinvointi- ja digiturvataitojen vahvistamiseksi. Materiaalin tuottamisen lisäksi oppilaitoksessa toteutettiin työpaja materiaalin pilotoimista ja arviointia varten. Työpajaan osallistui kuusi opiskelijaa sekä Luovin työntekijä.
Työpajaan osallistuneet opiskelijat kokivat materiaalin ja työpajan hyödyllisiksi, joskin niissä käsitellyt aiheet olivat nuorille ennestään tuttuja. Yhteistyökumppani arvioi materiaalin olevan saavutettava ja huomioivan kohderyhmän erilaiset taitotasot. Yhteistyökumppani koki, että materiaalia voidaan hyödyntää oppilaitoksessa opetuksen ja valmennuksen osana esimerkiksi pienryhmäkeskusteluissa uusien näkökulmien ja ajatusten herättämiseksi. Toisaalta materiaalin koettiin soveltuvan myös opiskelijoiden itsenäisen oppimisen tueksi. Materiaalia voisi kehittää lisäämällä tietoa seksuaalisesta häirinnästä, valeprofiileista ja romanssihuijauksista sekä luomalla toiminnallisia tehtäviä, jotka toteutuvat sosiaalisen median ympäristöissä.
Tässä opinnäytetyössä nuorten digitaalista väkivaltaa käsiteltiin nuorten kokemana ja tekemänä sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvana ilmiönä. Aihetta voisi käsitellä jatkossa myös muilla digitaalisilla laitteilla, sovelluksilla ja alustoilla toteutettuna väkivaltana. Digitaalisissa ympäristöissä toimiminen vaatii myös taitoa tunnistaa automatisoitua häirintää, kuten haittaohjelmia ja trollausta. Toisaalta nuorten kykyä turvalliseen sosiaalisen median käyttöön voi tukea myös keskittymällä median myönteisiin vaikutuksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria tulisi osallistaa nykyistä enemmän medialukutaitoa koskevaan tutkimus- ja kehittämistyöhön.