Maahanmuuttajayrittäjyys ravintola-alalla Pohjois-savossa

Abstract

Maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on usein vaikeampaa kuin valtaväestön. Yrittäjäksi ryhtyminen ja itsensä työllistäminen tarjoaa maahanmuuttajalle varteenotettavan tavan työllistyä sekä päästä osalliseksi yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus yleisesti ottaen on suurempi kuin kantaväestön. Yrittäjätoiminnan aloittaminen vieraassa kulttuurissa on kuitenkin haasteellista.

Maahanmuuttajayrittäjyydestä on olemassa vähän tutkimustietoa. Maahanmuutto nähdään mahdollisuutena sekä tärkeänä työvoimaa ylläpitävänä tekijänä Pohjois-Savon alueella. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Savon ravintola-alan maahanmuuttajayrittäjyyttä. Tutkimuskysymystä ”Miksi maahanmuuttajat ovat pääty-neet ravintola-alan yrittäjiksi Pohjois-Savoon?” lähestyttiin etnisten resurssien hyödynnettävyyden näkökulmasta. Ongelmalähtöisyys nousi esille yritysten perustamis- ja nykyvaihetta kartoittaessa.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluna. Tutkimusta varten haastatel-tiin kahdeksaa ravintola-alan maahanmuuttajayrittäjää Kuopiossa, Iisalmessa, Lapinlahdella ja Nilsiässä. Teoreettinen viitekehys muodostui maahanmuuttajiin ja yrittäjyyteen läheisesti liittyvistä asioista ja käsitteistä.

Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että maahanmuuttajien yrittäjyys on monitahoinen ilmiö, johon vaikuttavat niin yksilölliset resurssit, motiivit kuin yhteiskunnalliset rakenteet. Maahanmuuttajayrittäjyys nähtiin Pohjois-Savossa mahdollisuutena, mikä ilmeni haluna perustaa oma yritys. Etniset resurssit toimivat kilpailuetuna erityisesti sellaisten yrittäjien kohdalla, joilta puuttui yrityksen perustamiseen vaadittavia taitoja, koulutusta tai pääomaa. Inhimillinen, kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma ovat sidoksissa toisiinsa ja sen vuoksi on vaikeaa tehdä yksiselitteistä päätelmää eri pääomien tuotosta työmarkkinoilla. Yrittäjä, joka pystyy parhaiten hyödyntämään saatavilla olevat suomalaiset ja lähtömaan resurssit, suhteet ja verkostot, omaa mahdollisuudet menestyä. Suurimmiksi ongelmiksi ravintolan perustamisvaiheessa koettiin puutteellinen kielitaito ja byrokratiaan liittyvät asiat. Kilpailu ravintola-alalla on kovaa, mutta pohjois-savolaiset maahanmuuttajaravintoloitsijat olivat valtaosin tyytyväisiä yrittäjyyteen, mikä ilmeni työn sisällön ja työn tekemisen tärkeytenä.

Finding employment in Finland often poses more of a challenge for immigrants than it does for the natives. Self-employment as an entrepreneur provides an immigrant a feasible path to employment and becoming a functional part of the society. Statistically, immigrant entrepreneurship activity is more prevalent than among the natives. However, there are certain challenges to face when starting a business within a strange culture.

There is very little study data about immigrant entrepreneurship available. Nevertheless, immigration is viewed in the North Savo area as an opportunity and an important supporting factor in maintaining local work force. The aim of this thesis was to study the local restaurant business entrepreneurship in more detail. The study question “Why do immigrants find themselves as restaurant entrepreneurs in North Savo?” was approached from the vantage point of capitalizing ethnic resources. The problem-based aspect arose when charting the stages of development of the companies from starting up to their current state.

The thesis is a qualitative case study that was carried out with thematic interviews. Eight representatives of restau-rant business immigrant entrepreneurs were interviewed in Kuopio, Iisalmi, Lapinlahti and Nilsiä. The frame of theoretical reference was comprised of concepts and notions close to immigrants and entrepreneurship.

The results of the study revealed that entrepreneurship among immigrants is a multifaceted phenomenon affected by personal resources and motives of the entrepreneur as well as structures within the society. Entrepreneurship is seen as an opportunity for immigrants in North Savo, and that opportunity manifests itself in a desire to start a business. Their ethnic resources function as advantages especially for those entrepreneurs lacking skills, education or funding to start a business. Due to humanistic, cultural and social capital of the entrepreneurs all being indistinguishable from each other it is difficult to decipher what exactly is the yield of each type of such equity in the work market. It is clear, however, that the entrepreneur best able to capitalize on the available resources, relationships and networks both in Finland and their country of origin, has the best chances to succeed. The biggest problems in the setting up phase were reported to lie in lacking language skills and issues with bureaucracy. Competition in the field of restaurant business is fierce, but the restaurant managers with an immigration background in North Savo nevertheless indicated being satisfied with being entrepreneurs for the most part, and this manifested itself in the importance of working and what the work entails.