Korjausrakentamisen yhteistoiminnalliset toteutusmuodot

Abstract

Vaativien ja laajojen korjausrakentamishankkeiden läpiviennissä korostuu yhteistoiminnallisuus tilaajan, rakennuttajan, konsulttien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken. Erityisesti tämänhetkinen julkisen talouden tilanne ja ympäristövastuusitoumukset haastavat Senaatti-kiinteistöjä ja muita rakennuttajia etsimään entistä kustannustehokkaampia, markkinatilanteeseen sopivia ja joustavia toteutusmuotoja sekä käytäntöjä tavoitteiden saavuttamiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda tutkimustietoa Senaatti-kiinteistöillä ja rakennusalalle sekä edistää yhteistoiminnal-listen korjausrakentamisen toteutusmuotojen yleistä ymmärrystä ja käyttöä.

Työ koostuu neljästä pääosasta: kirjallisuustutkimuksesta, kyselytutkimuksesta, haastatteluista sekä hankkeiden toteumatietojen analysoinnista. Kirjallisuustutkimuksessa käydään läpi aiheeseen liittyvää teoriaa ja aiempia tutkimuksia. Kyselytutkimuksessa kerätään laajasti tietoa Senaatin asiantuntijoiden näkemyksistä ja kokemuksista. Haastattelut tuovat esiin syvällisemmin asiantuntijoiden näkökulmat ja kokemukset. Hankkeiden toteumatietojen analysoinnissa tarkastellaan konkreetti-sia toteutuksia ja niiden onnistumista eri toteutusmuodoilla. Näiden osa-alueiden yhdistelmä tarjoaa kattavan ja monipuolisen näkemyksen Senaatti-kiinteistöjen korjaushankkeiden toteutuksesta ja mahdollistaa käytännön suuntautuneiden johtopäätösten tekemisen.

Yhteistoiminnalliset toteutusmuodot tuovat lisäarvoa organisaatiolle, ja suurin osa tarkasteltavista Senaatti-kiinteistöjen korjaushankkeista on saavuttanut asetetut tavoitteet. Yhteistoiminnallisuus edellyttää kuitenkin Senaatin rakennuttajilta erityistä ajan- ja projektinhallintaa sekä pätevien osapuolten huolellista valintaa. Vaikka yhteistoiminnalliset toteutusmuodot tarjoavat tehokkaan välineen hankkeiden onnistumiselle, niiden menestys riippuu yhteisesti sovituista tavoitteista ja niiden noudattamisesta.