Yhteisöllisen organisaatiokulttuurin vahvistaminen viestinnällä
Åkerberg, Leena (2024)
Åkerberg, Leena
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051713013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051713013
Tiivistelmä
Yhteisöllisellä organisaatiokulttuurilla on tärkeä rooli organisaatioiden selviytymisessä työelämän murroksessa. Se vaikuttaa työntekijäkokemukseen ja työntekijöiden sitoutumiseen sekä sitä kautta organisaation suorituskykyyn ja tuloksellisuuteen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia yhteisöllistä organisaatiokulttuuria ja keinoja, joilla sitä voidaan vahvistaa. Teorian ja tutkimuksen avulla vastattiin tutkimuskysymyksiin ”Voidaanko yhteisöllistä organisaatiokulttuuria vahvistaa?” ja ”Millainen viestintä tukee yhteisöllistä organisaatiokulttuuria?”
Opinnäytetyön teoriaviitekehyksessä esitellään organisaatiokulttuurin, yhteisöllisyyden ja työyhteisöviestinnän määritelmiä ja taustaa. Tutkimukset osoittavat, että viestintä on erottamaton osa organisaatiokulttuuria ja sen avulla sitä voidaan kehittää ja johtaa haluttuun suuntaan.
Opinnäytetyön lähestymistapana on konstruktiivinen tutkimus ja palvelumuotoilu, joka on sekä tutkimus- että kehittämismenetelmä. Kehittämisessä käytettiin useita, pääosin laadullisia menetelmiä, joiden avulla luotiin kattava kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta. Opinnäytetyöprosessi muodostui teoreettisesta ymmärryksestä, tutkimuksesta, kehittämisestä, uuden konstruktion lanseerauksesta ja seurannasta, jonka perusteella tehtiin suunnitelma jatkokehitykselle. Menetelmiä käytettiin prosessin eri vaiheissa ja niiden kohderyhmänä olivat toimeksiantajan henkilökunta: suunnittelun tueksi analysoitiin valmiita aineistoja, jäsenneltiin tietoa profiileiksi sekä kehitettiin osallistavasti työpajoissa. Lanseerauksen tueksi teetettiin kysely ja kehitysehdotukset laadittiin hyödyntäen fokusryhmähaastattelua.
Tuloksista selvisi, että työyhteisöviestintä koetaan tärkeäksi työyhteisön toimivuuden, sujuvan yhteistyön ja yhteisöllisyyden kannalta. Monikanavainen kommunikaatio koetaan kuormittavana ja sen selkeyttämiseksi tarvitaan pelisääntöjä. Vuorovaikutusta tulee tukea, jotta kohtaamiset ja viestintä on organisaation arvojen mukaista, toista arvostavaa. Etätyön myötä lisääntyneet palaverit tekevät päivistä sirpaleisia; palaverikäytänteiden myötä pystytään hallitsemaan paremmin työpäivien rakenteita ja tuomaan niihin tehokkuutta. Hyväksi koettiin yhteiset arvot, työn merkityksellisyys, arkeen iloa tuovat kohtaamiset sekä olemassa olevat rakenteet.
Teorian ja tutkimuksen avulla luotiin toimeksiantajalle työyhteisöviestinnän ohjeisto, jolla tuetaan vahvaan arvopohjaan ja arvostavaan kohtaamiseen perustuvaa yhteisöllistä organisaatiokulttuuria. Keskeisimpänä uudistuksena työyhteisön sisäinen kommunikaatio keskitettiin Microsoft Teams -alustalle, joka vähentää monikanavaisuutta. Lisäksi palaverikäytäntöihin, kirjalliseen ja kasvokkain tapahtuvaan viestintään tehtiin pelisäännöt, tehostettiin strategiaviestintää ja lisättiin osallistumisen mahdollisuuksia. Työyhteisöviestinnän johtamiseen laadittiin mittaristo. Jatkokehitys liittyi Teamsin lisämäärittelyihin, jotta sen käyttö helpottuisi.
Opinnäytetyön teoriaviitekehyksessä esitellään organisaatiokulttuurin, yhteisöllisyyden ja työyhteisöviestinnän määritelmiä ja taustaa. Tutkimukset osoittavat, että viestintä on erottamaton osa organisaatiokulttuuria ja sen avulla sitä voidaan kehittää ja johtaa haluttuun suuntaan.
Opinnäytetyön lähestymistapana on konstruktiivinen tutkimus ja palvelumuotoilu, joka on sekä tutkimus- että kehittämismenetelmä. Kehittämisessä käytettiin useita, pääosin laadullisia menetelmiä, joiden avulla luotiin kattava kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta. Opinnäytetyöprosessi muodostui teoreettisesta ymmärryksestä, tutkimuksesta, kehittämisestä, uuden konstruktion lanseerauksesta ja seurannasta, jonka perusteella tehtiin suunnitelma jatkokehitykselle. Menetelmiä käytettiin prosessin eri vaiheissa ja niiden kohderyhmänä olivat toimeksiantajan henkilökunta: suunnittelun tueksi analysoitiin valmiita aineistoja, jäsenneltiin tietoa profiileiksi sekä kehitettiin osallistavasti työpajoissa. Lanseerauksen tueksi teetettiin kysely ja kehitysehdotukset laadittiin hyödyntäen fokusryhmähaastattelua.
Tuloksista selvisi, että työyhteisöviestintä koetaan tärkeäksi työyhteisön toimivuuden, sujuvan yhteistyön ja yhteisöllisyyden kannalta. Monikanavainen kommunikaatio koetaan kuormittavana ja sen selkeyttämiseksi tarvitaan pelisääntöjä. Vuorovaikutusta tulee tukea, jotta kohtaamiset ja viestintä on organisaation arvojen mukaista, toista arvostavaa. Etätyön myötä lisääntyneet palaverit tekevät päivistä sirpaleisia; palaverikäytänteiden myötä pystytään hallitsemaan paremmin työpäivien rakenteita ja tuomaan niihin tehokkuutta. Hyväksi koettiin yhteiset arvot, työn merkityksellisyys, arkeen iloa tuovat kohtaamiset sekä olemassa olevat rakenteet.
Teorian ja tutkimuksen avulla luotiin toimeksiantajalle työyhteisöviestinnän ohjeisto, jolla tuetaan vahvaan arvopohjaan ja arvostavaan kohtaamiseen perustuvaa yhteisöllistä organisaatiokulttuuria. Keskeisimpänä uudistuksena työyhteisön sisäinen kommunikaatio keskitettiin Microsoft Teams -alustalle, joka vähentää monikanavaisuutta. Lisäksi palaverikäytäntöihin, kirjalliseen ja kasvokkain tapahtuvaan viestintään tehtiin pelisäännöt, tehostettiin strategiaviestintää ja lisättiin osallistumisen mahdollisuuksia. Työyhteisöviestinnän johtamiseen laadittiin mittaristo. Jatkokehitys liittyi Teamsin lisämäärittelyihin, jotta sen käyttö helpottuisi.