Digitaalisen työvälineen sisällön kehittäminen tuetun asumisen asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi
Nieminen, Tiia (2024)
Nieminen, Tiia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051712984
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää digitaalisen työvälineen sisältöä tuetun asumisen asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi. Toimintaympäristönä toimi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalveluiden palvelutuotannon tuettu asuminen rajautuen Espoon alueelle. Tiedontuottajina toimi tuetun asumisen asiakkaita ja ammattilaisia.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapana toimi toimintatutkimuksellinen lähestymistapa. Aineisto kerättiin laadullisilla menetelmillä kahdessa eri vaiheessa. Menetelminä toimivat tuetun asumisen asiakkaiden teemahaastattelut ja ammattilaisten ryhmäkeskustelu yhteiskehittelymenetelmin. Aineiston analyysi toteutui aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan digitaalisen työvälineen sisällön ydintekijöitä tuetun asumisen asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi ovat saavutettavuus, reaaliaikaisuus sekä arjen rytmin ja toimintojen vahvistus. Saavutettavuuden keskeisinä tekijöinä toimivat monikanavaisuus, eri kielien huomioiminen ja selkeys. Reaaliaikaisuus sisältää monikanavaisen etäkontaktimahdollisuuden sekä palveluiden yhteensovittamisen ja hallinnan. Reaaliaikaisuus mahdollistaa myös rahakäytön hallintaa, vapaa-ajan toiminnan suunnittelua ja toteuttamista sekä arjen rytmin ja toimintojen vahvistumista. Arjen rytmin ja toimintojen vahvistumisessa korostuu yksilöllisesti räätälöitävissä olevat vaiheittain etenevät sisällöt. Tärkeänä nähdään muistutukset sekä mahdollisuus kuitata tehtävä tehdyksi. Tulosten mukaan tarpeen olisi digitaalinen viikkokalenteri/kalenteri, joka olisi yksilöllisesti sovellettavissa käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Digitaalinen kalenteri sisältäisi paljon ominaisuuksia, joista käyttäjä voisi valikoida itselleen merkitykselliset. Myös tavoitteellisuus ja mahdollisuus palkintoon suoritetusta tehtävästä kuuluvat sisältöön.
Työn tuotoksena muodostettu kuvaus digitaalisen työvälineen sisällön ydintekijöistä tuetun asumisen asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi on hyödynnettävissä asiakaslähtöisten digitaalisten työvälineiden sisältöjen kehittämisessä toimijuuden vahvistumiseksi. Tutkimuksellisen kehittämistyön perusteella tarvitaan lisää tutkimuksia digitaalisten sisältöjen vaikuttavuudesta asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi. Jatkokehittämistarpeena nousee esiin digitaalisen työvälineen sisällön monialaisen yhteiskehittelyn tarve digitaalisia sisältöjä kehittävien toimijoiden, digitaalista sisältöä käyttävien henkilöiden ja ammattilaisten kesken. Tällaisen digitaalisen sisällön hyödyntäminen olisi mahdollista mm. asumisessa, kuntoutuksessa, työhönvalmennuksessa sekä erityisammattioppilaitoksissa asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapana toimi toimintatutkimuksellinen lähestymistapa. Aineisto kerättiin laadullisilla menetelmillä kahdessa eri vaiheessa. Menetelminä toimivat tuetun asumisen asiakkaiden teemahaastattelut ja ammattilaisten ryhmäkeskustelu yhteiskehittelymenetelmin. Aineiston analyysi toteutui aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan digitaalisen työvälineen sisällön ydintekijöitä tuetun asumisen asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi ovat saavutettavuus, reaaliaikaisuus sekä arjen rytmin ja toimintojen vahvistus. Saavutettavuuden keskeisinä tekijöinä toimivat monikanavaisuus, eri kielien huomioiminen ja selkeys. Reaaliaikaisuus sisältää monikanavaisen etäkontaktimahdollisuuden sekä palveluiden yhteensovittamisen ja hallinnan. Reaaliaikaisuus mahdollistaa myös rahakäytön hallintaa, vapaa-ajan toiminnan suunnittelua ja toteuttamista sekä arjen rytmin ja toimintojen vahvistumista. Arjen rytmin ja toimintojen vahvistumisessa korostuu yksilöllisesti räätälöitävissä olevat vaiheittain etenevät sisällöt. Tärkeänä nähdään muistutukset sekä mahdollisuus kuitata tehtävä tehdyksi. Tulosten mukaan tarpeen olisi digitaalinen viikkokalenteri/kalenteri, joka olisi yksilöllisesti sovellettavissa käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Digitaalinen kalenteri sisältäisi paljon ominaisuuksia, joista käyttäjä voisi valikoida itselleen merkitykselliset. Myös tavoitteellisuus ja mahdollisuus palkintoon suoritetusta tehtävästä kuuluvat sisältöön.
Työn tuotoksena muodostettu kuvaus digitaalisen työvälineen sisällön ydintekijöistä tuetun asumisen asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi on hyödynnettävissä asiakaslähtöisten digitaalisten työvälineiden sisältöjen kehittämisessä toimijuuden vahvistumiseksi. Tutkimuksellisen kehittämistyön perusteella tarvitaan lisää tutkimuksia digitaalisten sisältöjen vaikuttavuudesta asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi. Jatkokehittämistarpeena nousee esiin digitaalisen työvälineen sisällön monialaisen yhteiskehittelyn tarve digitaalisia sisältöjä kehittävien toimijoiden, digitaalista sisältöä käyttävien henkilöiden ja ammattilaisten kesken. Tällaisen digitaalisen sisällön hyödyntäminen olisi mahdollista mm. asumisessa, kuntoutuksessa, työhönvalmennuksessa sekä erityisammattioppilaitoksissa asiakkaiden toimijuuden vahvistumiseksi.