Työtyytyväisyys ja sen kehittäminen : case: Biketaxi Oy
Perälä, Julia (2024)
Perälä, Julia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051913236
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajan työntekijöiden työhyvinvoinnin, erityisesti työtyytyväisyyden, tila. Työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeässä osassa organisaation menestystä ja kilpailukykyä, ja tässä opinnäytetyössä pyrittiin löytämään kehityskohteita, jotka mahdollistavat työhyvinvoinnin parantamisen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ne tekijät, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin ja kehityskohteet, joilla voitiin edistää erityisesti työtyytyväisyyttä ja -ilmapiiriä. Tutkimuksen avulla varmistettiin yrityksen houkuttelevuus ja saavutettavuus tulevaisuudessakin.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, johon toimeksiantajan työntekijät vastasivat suljetun linkin kautta. Kyselylomake oli jaettu neljään osa-alueeseen, ja jokaisen osa-alueen jälkeen oli vähintään yksi avoin kysymys. Lopuksi kysyttiin kokonaistyytyväisyyttä. Kysely toteutettiin elokuussa 2023. Kyselystä muodostettiin kokonaiskäsitys yrityksen työhyvinvoinnin tilasta.
Tuloksista havaittiin työhyvinvoinnin tilan olevan keskimäärin hyvällä mallilla. Kuitenkin työtyytyväisyyden tulokset olivat muita osa-alueita matalammat. Työhyvinvointia kannattaisi mitata säännöllisesti jatkossakin, jotta selvitettäisiin työhyvinvoinnin tila ajankohtaisesti. Työhyvinvoinnin säilyminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii resursseja sekä työhyvinvoinnin tilan seuraamista että kykyä reagoida riittävän ajoissa muuttuneisiin tilanteisiin. Työhyvinvoinnin kehittämiseen tulee sitouttaa koko henkilöstö. Kehityskohteissa keskityttiin erityisesti työtyytyväisyyden kokemiseen ja parantamiseen. Kyselyn perusteella keskeisimpiä kehittämisen kohteita olivat sisäinen viestintä ja yhteisöllisyys. Molemmilla on vaikutusta työtyytyväisyyteen ja -viihtyvyyteen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, johon toimeksiantajan työntekijät vastasivat suljetun linkin kautta. Kyselylomake oli jaettu neljään osa-alueeseen, ja jokaisen osa-alueen jälkeen oli vähintään yksi avoin kysymys. Lopuksi kysyttiin kokonaistyytyväisyyttä. Kysely toteutettiin elokuussa 2023. Kyselystä muodostettiin kokonaiskäsitys yrityksen työhyvinvoinnin tilasta.
Tuloksista havaittiin työhyvinvoinnin tilan olevan keskimäärin hyvällä mallilla. Kuitenkin työtyytyväisyyden tulokset olivat muita osa-alueita matalammat. Työhyvinvointia kannattaisi mitata säännöllisesti jatkossakin, jotta selvitettäisiin työhyvinvoinnin tila ajankohtaisesti. Työhyvinvoinnin säilyminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii resursseja sekä työhyvinvoinnin tilan seuraamista että kykyä reagoida riittävän ajoissa muuttuneisiin tilanteisiin. Työhyvinvoinnin kehittämiseen tulee sitouttaa koko henkilöstö. Kehityskohteissa keskityttiin erityisesti työtyytyväisyyden kokemiseen ja parantamiseen. Kyselyn perusteella keskeisimpiä kehittämisen kohteita olivat sisäinen viestintä ja yhteisöllisyys. Molemmilla on vaikutusta työtyytyväisyyteen ja -viihtyvyyteen.