Lehmät robotilta laitumelle: rahalliset kannustimet laiduntamisen motivaatiotekijänä robottitiloilla

Abstract

Lehmien laidunnus ja automaattilypsy ei ole Suomessa kovinkaan yleinen yhdistelmä. Lehmien laidunnus voi tuottaa lisätöitä, ja sen työllistävä vaikutus saatetaan usein nähdä merkittävänä lisätyönä, jota ei haluta välttämättä tehdä. Toinen yleinen ennakkoluulo automaattilypsytilojen laidunnuksesta on se, että tuotetun maidon määrä vähenee, mikäli lehmät laiduntavat. Rahallisia kannustimia laidunnukseen ovat etenkin eläinten hyvinvointikorvauksen laidunlisät sekä meijereiden maksamat toimenpidelisät maidon hintaan. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Nautasuomi Oy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää laidunnuksen rahallisten kannustimien riittävyyttä automaattilypsyä käyttäville tiloille. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tuoda tietoisuuteen niin sanottua hiljaista tietoa automaattilypsyn ja laidunnuksen yhteensovittamisesta.

Opinnäytetyössä tehtiin kolme teemahaastattelua laidunnusta käyttäville maatilayrittäjille, joilla oli kaikilla käytössään automaattilypsy. Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti laidunnuksen kannustimien riittävyyteen ja teemahaastateltujen tilojen laidunkäytänteisiin. Opinnäytetyössä tehtyjen teemahaastatteluiden myötä ilmeni, kuinka yrittäjät ovat kyenneet ratkaisemaan tiloillaan laidunnukseen liittyvät haasteet. Teemahaastatteluiden lisäksi tehtiin kahdeksan vapaamuotoisempaa puhelinhaastattelua eri kokoisille robottitiloille, joiden tilakoot vaihtelivat yhden ja neljän robottiyksikön välillä. Laiduntamattomien tilojen haastatteluissa selvitettiin suurimpia tekijöitä, mikseivät tilat laidunna. Laiduntamattomien tilojen haastattelut toivat hyvää vertailtavaa tietoa kolmen teemahaastatellun tilan teemahaastatteluihin. Kuvamateriaalia kerättiin etenkin teemahaastatteluiden yhteydessä toteutetuilla tilavierailuilla sekä opinnäytetyön laatijan omilla kuvilla.

Lopputuloksena selvitettiin rahallisten kannustimien riittävyyttä robottitiloilla. Haastateltujen tilojen yrittäjien vastausten pohjalta voidaan todeta, että yhtä tiettyä laidunnuksen ratkaisevaa asiaa ei ollut, vaan oleellista oli löytää omat tilakohtaiset ratkaisut. Kannustimet koettiin riittäviksi, mikäli tiloilla oli jo valmiiksi olemassa olevat tarvittavat materiaalit sekä infra. Kuitenkin mikäli näitä ei tiloilla entuudestaan ollut, kannustimien määrä jäi nykyisellään riittämättömäksi. Tämä vaikutti etenkin niiden tilojen motivointiin laidunnuksen aloittamiseen, jotka eivät vielä laiduntaneet ja joilla ei ollut valmista infraa. Rahalliset kannustimet koettiin merkittäviksi tekijöiksi, jotta laidunnus olisi myös taloudellisesti kannattavaa. Rahallisten kannustimien lisäksi oleelliseksi koettiin yrittäjien oma halu laiduntaa eläimiä, sekä laidunnuksen tuomat eläinten terveyshyödyt.

Tutkimuksesta on hyötyä etenkin opinnäytetyön tekijälle, joka voi hyödyntää oppimaansa tulevaisuudessa, oman tilansa kehittämisessä. Opinnäytetyö tuo hyötyä myös toimeksiantajalle, sillä työssä nostetaan esille niin onnistumisen elementtejä, kuin myös syitä mikseivät jotkin tilat laidunna. Jokaisen lehmien laidunnuksesta kiinnostuneen maatalousyrittäjän olisi hyvä pohtia opinnäytetyössä esille nostettuja teemoja tilakohtaisesti ja pyrkiä löytämään haasteisiin omia tilakohtaisia ratkaisuja.