Palvelukaupan arvonlisäverotus : tehtäväpaketti palvelukaupan arvonlisäverotuksesta Kirjanpidon jatkokurssille
Riekki, Jenna (2024)
Riekki, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051713095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051713095
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotos on luotu opetusmateriaaliksi kirjanpidon jatkokurssille. Työn tavoitteena oli luoda mahdollisimman laaja ja kokonaisvaltainen tehtäväpaketti, jossa käsitellään palvelukaupan arvonlisäverotusta. Kurssilla aiemmin käytössä ollut opetusmateriaali oli toimeksiantajan mukaan suppea ja puutteellinen. Työn tietoperusta pohjautui pääosiin ajantasaiseen arvonlisäverolakiin sekä Verohallinnon luomaan ohjeistukseen palvelukaupan arvonlisäverotuksesta. Lisäksi tietoperustassa on käytetty useita eri ammattikirjallisuuden julkaisuja.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa kehittämistehtävänä oli luoda uudistettu tehtäväpaketti, joka käsittelee kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti palvelukaupan arvonlisäverotusta. Kehittämistehtävää lähestyttiin konstruktiivisen tutkimuksen näkökulmasta, jossa tavoitteena on olemassa olevan ongelma ratkaisu luomalla uusi konstruktio eli jokin konkreettinen tuotos. Tässä tapauksessa tuotos oli luotu tehtäväpaketti. Konstruktiivinen tutkimus pohjautuu vankasti aiempaan teoriaan. Tässä työssä kehittämistyö luotiin tietoperustan pohjalta konstruktiivisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelminä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä, joista osa olivat yhteisöllisisiä ideointimenetelmiä, kuten aivoriihi. Lisäksi kehittämismenetelmänä käytettiin iteratiivista prosessia. Iteratiivisessa prosessissa samaa prosessia toistetaan, kunnes lopullinen kehittämistehtävä on valmis. Tässä työssä iterointi askelia toistettiin, kunnes tehtäväpaketti täytti siltä odotetut vaatimukset ja olin itse tyytyväinen työn tulokseen. Aineistoanalyysissä käytettiin aineistolähtöistä analyysiä, jossa teoria on käsitteellinen kehys kehittämiselle koko prosessin ajan. Teorian pohjalta ei kuitenkaan ensisijaisesti tarkasteltu koottua aineista, vaikka teoria ja käsitteet ohjasivat aineiston kokoamista.
Opinnäytetyön aihe on merkityksellinen sekä oman osaamiseni että oman ammattialani kehityksen kannalta. Opetusmateriaali tulee käyttöön tuleville taloushallinnon opiskelijoille ja on tärkeää, että he osaavat noudattaa ja soveltaa palvelukaupan arvonlisäverotuksen säännöksiä. Siksi aihe on tärkeä myös toimeksiantajan näkökulmasta. Opinnäytetyön tuotos ei ole raporttia kirjoittaessa päässyt vielä opetuskäyttöön, joten on vaikea tarkastella sen tuloksia. Opinnäytetyön tuotos on kuitenkin laajempi ja monipuolisempi kuin aikaisemmin käytössä ollut tehtäväpaketti. Uudessa tehtäväpaketissa on käsitelty monipuolisesti erilaisia skenaarioita. Opiskelijan täytyy osata soveltaa käytössä olevaa oppimateriaalia tehtävien ratkaisemiseksi ja tulkita myyntimaasäännöksiä oikein. Koen, että tehtäväpaketti valmistelee opiskelijaa työelämään, jos hän myöhemmin käsittelee työssään palvelukaupan arvonlisäverosäännöksiä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa kehittämistehtävänä oli luoda uudistettu tehtäväpaketti, joka käsittelee kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti palvelukaupan arvonlisäverotusta. Kehittämistehtävää lähestyttiin konstruktiivisen tutkimuksen näkökulmasta, jossa tavoitteena on olemassa olevan ongelma ratkaisu luomalla uusi konstruktio eli jokin konkreettinen tuotos. Tässä tapauksessa tuotos oli luotu tehtäväpaketti. Konstruktiivinen tutkimus pohjautuu vankasti aiempaan teoriaan. Tässä työssä kehittämistyö luotiin tietoperustan pohjalta konstruktiivisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelminä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä, joista osa olivat yhteisöllisisiä ideointimenetelmiä, kuten aivoriihi. Lisäksi kehittämismenetelmänä käytettiin iteratiivista prosessia. Iteratiivisessa prosessissa samaa prosessia toistetaan, kunnes lopullinen kehittämistehtävä on valmis. Tässä työssä iterointi askelia toistettiin, kunnes tehtäväpaketti täytti siltä odotetut vaatimukset ja olin itse tyytyväinen työn tulokseen. Aineistoanalyysissä käytettiin aineistolähtöistä analyysiä, jossa teoria on käsitteellinen kehys kehittämiselle koko prosessin ajan. Teorian pohjalta ei kuitenkaan ensisijaisesti tarkasteltu koottua aineista, vaikka teoria ja käsitteet ohjasivat aineiston kokoamista.
Opinnäytetyön aihe on merkityksellinen sekä oman osaamiseni että oman ammattialani kehityksen kannalta. Opetusmateriaali tulee käyttöön tuleville taloushallinnon opiskelijoille ja on tärkeää, että he osaavat noudattaa ja soveltaa palvelukaupan arvonlisäverotuksen säännöksiä. Siksi aihe on tärkeä myös toimeksiantajan näkökulmasta. Opinnäytetyön tuotos ei ole raporttia kirjoittaessa päässyt vielä opetuskäyttöön, joten on vaikea tarkastella sen tuloksia. Opinnäytetyön tuotos on kuitenkin laajempi ja monipuolisempi kuin aikaisemmin käytössä ollut tehtäväpaketti. Uudessa tehtäväpaketissa on käsitelty monipuolisesti erilaisia skenaarioita. Opiskelijan täytyy osata soveltaa käytössä olevaa oppimateriaalia tehtävien ratkaisemiseksi ja tulkita myyntimaasäännöksiä oikein. Koen, että tehtäväpaketti valmistelee opiskelijaa työelämään, jos hän myöhemmin käsittelee työssään palvelukaupan arvonlisäverosäännöksiä.