ICT-kouluttajan ammatillinen kehitys: kahdeksan viikon seuranta ja reflektointi
Tamminen, Oskari (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013341
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ICT-kouluttajan työskentelytapoja, mahdollisia kehityskohteita niihin ja seurattiin yleisesti erilaisia tilanteita ja niissä toimimista. Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena, johon sisältyi päivittäinen seuranta ja viikkoanalyysit. Työnkuvan takia seurantapäivät kirjoitettiin vapaasanaisesti ja viikkoanalyyseissä keskityttiin enemmän tavoitteisiin ja niiden implementoitiin. Työnkuva ei mahdollista aina päivittäisiä tavoitteita, joten tavoitteet asetettiin viikkoanalyyseissä.
Työtehtäviä seurattiin aikavälillä 12.2.-5.4.2024 kahdeksan viikon ajan ja viikon jälkeen tehtiin analyysi kolmen ammatillisen kehityksen kohteen näkökulmasta: vuorovaikutus- ja pedagogiikkataidot, osaamisen ylläpito ja ajantasaisuus, sekä innovaatiotaidot. Työtehtävät olivat pääasiassa kouluttamista ja niiden sisältöjen päivittämistä, sisällöntuotanto ja tukitehtävät.
Seurantaviikot ja viikkoanalyysit toivat ilmi toistuvia teemoja. Kehitystä nähtiin varsinkin pedagogisissa taidoissa, joihin lähdeviittaukset usein keskittyivät. Useita kehityskohteita ja metodeja otettiin käyttöön, mutta niitä implementoitiin useita viikkoja erilaisilla tavoilla. Tämä johtui työnkuvasta, jossa implementointi vaatii useamman kokeilun.
Seurantajakson jälkeen pohdintaosiossa keskityttiin samoihin kolmeen ammatilliseen kehityskohteeseen. Pohdinnassa vertailtiin alkutilannetta lopulliseen tilanteeseen ja välissä tapahtunutta kehitystä. Vertailu tehtiin samalla tyylillä kuin viikkoanalyysit.
Yhteenvetona kehitystä tuli runsaasti, mutta sitä tapahtui eri kehityskohteissa kuin ennakoitu. Tähän vaikutti kouluttajan työn elävä työnkuva. Kehittymistä tapahtui kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, opetusmenetelmissä ja tehtävissä, sekä innovaatiossa uusien projektien myötä. Työ oli oleellinen tulevaisuuden kannalta ja valjasti uusia menetelmiä heti käyttöön.
Työtehtäviä seurattiin aikavälillä 12.2.-5.4.2024 kahdeksan viikon ajan ja viikon jälkeen tehtiin analyysi kolmen ammatillisen kehityksen kohteen näkökulmasta: vuorovaikutus- ja pedagogiikkataidot, osaamisen ylläpito ja ajantasaisuus, sekä innovaatiotaidot. Työtehtävät olivat pääasiassa kouluttamista ja niiden sisältöjen päivittämistä, sisällöntuotanto ja tukitehtävät.
Seurantaviikot ja viikkoanalyysit toivat ilmi toistuvia teemoja. Kehitystä nähtiin varsinkin pedagogisissa taidoissa, joihin lähdeviittaukset usein keskittyivät. Useita kehityskohteita ja metodeja otettiin käyttöön, mutta niitä implementoitiin useita viikkoja erilaisilla tavoilla. Tämä johtui työnkuvasta, jossa implementointi vaatii useamman kokeilun.
Seurantajakson jälkeen pohdintaosiossa keskityttiin samoihin kolmeen ammatilliseen kehityskohteeseen. Pohdinnassa vertailtiin alkutilannetta lopulliseen tilanteeseen ja välissä tapahtunutta kehitystä. Vertailu tehtiin samalla tyylillä kuin viikkoanalyysit.
Yhteenvetona kehitystä tuli runsaasti, mutta sitä tapahtui eri kehityskohteissa kuin ennakoitu. Tähän vaikutti kouluttajan työn elävä työnkuva. Kehittymistä tapahtui kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, opetusmenetelmissä ja tehtävissä, sekä innovaatiossa uusien projektien myötä. Työ oli oleellinen tulevaisuuden kannalta ja valjasti uusia menetelmiä heti käyttöön.