Pino Palladinon bassolinjan rytminen manipulaatio kappaleessa "Playa Playa"
Kilpi, Juuso (2014)
Kilpi, Juuso
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121720315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121720315
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli analysoida D'angelon kappaleen ”Playa Play” bassolinjaa. Pyrin havainnoimaan kuulonvaraisesti alkuperäiseltä äänitteeltä mitä basisti soittaa, ja selvittää minkälaisia rytmisiä ilmiöitä kappaleessa esiintyy. Äänitin oman versioni bassolinjasta ja pyrin tuottamaan sen mahdollisimman paljon alkuperäisen äänitteen kaltaiseksi. Tarkoitus on myös selvittää rytmimusiikille ominaisia ilmiöitä ja rytmiikan peruskäsitteitä.
Kartoitin aluksi lähdemateriaalia rytmimusiikin käsitteistön selventämiseksi. Analysoin tutkittavaa kappaletta hidastamalla sitä Amazing Slow Downer -tietokoneohjelmalla. Tein bassolinjasta transkription ja sitä hyödyntäen tein midi-pohjaisen version bassolinjasta. Pyrin toteuttamaan midi-version rytmisesti mahdollisimman samankaltaiseksi kuin alkuperäinen bassolinja. Sen jälkeen harjoittelin soittamaan bassolinjan itse, ja äänitin oman versioni siitä.
Tutkin opinnäytetyössäni mitä rytmisiä ilmiöitä Play Playan bassolinjassa on. Keskeisimpiä havaintoja oli se, että bassolinjassa 16-osanuotit fraseerataan hyvin kolmimuunteisesti. Tällaisen rytmiikan soittaminen vaatii paljon harjoitusta. Onnistuin myös toteuttamaan itse vastaavanlaista rytmiikkaa. Nämä ilmiöt ovat hyvin tyypillisiä nykypäivän afroamerikkalaisessa rytmimusiikissa, ja niiden tuntemus ja taito tuottaa itse vastaavia ilmiöitä ovat olennainen osa nykymuusikon osaamista.
Opinnäyteyötäni tehdessä perehdyin rytmisten ilmiöiden käsitteistöön. Jouduin pohtimaan, mitä yleisesti musiikin kielessä käytetyt termit tarkoittavat, ja miten niitä voi selittää. Koen, että selkeä käsitys rytmiikasta on hyödyksi muusikkona toimiessani, sekä varsinkin työssäni soitonopettajana. Rytmisesti vaativien asioiden osaaminen ei riitä, jotta niitä voi opettaa. Täytyy myös osata selittää, miten rytmiset ilmiöt rakentuu, ja miten niitä voi tutkia.
Kartoitin aluksi lähdemateriaalia rytmimusiikin käsitteistön selventämiseksi. Analysoin tutkittavaa kappaletta hidastamalla sitä Amazing Slow Downer -tietokoneohjelmalla. Tein bassolinjasta transkription ja sitä hyödyntäen tein midi-pohjaisen version bassolinjasta. Pyrin toteuttamaan midi-version rytmisesti mahdollisimman samankaltaiseksi kuin alkuperäinen bassolinja. Sen jälkeen harjoittelin soittamaan bassolinjan itse, ja äänitin oman versioni siitä.
Tutkin opinnäytetyössäni mitä rytmisiä ilmiöitä Play Playan bassolinjassa on. Keskeisimpiä havaintoja oli se, että bassolinjassa 16-osanuotit fraseerataan hyvin kolmimuunteisesti. Tällaisen rytmiikan soittaminen vaatii paljon harjoitusta. Onnistuin myös toteuttamaan itse vastaavanlaista rytmiikkaa. Nämä ilmiöt ovat hyvin tyypillisiä nykypäivän afroamerikkalaisessa rytmimusiikissa, ja niiden tuntemus ja taito tuottaa itse vastaavia ilmiöitä ovat olennainen osa nykymuusikon osaamista.
Opinnäyteyötäni tehdessä perehdyin rytmisten ilmiöiden käsitteistöön. Jouduin pohtimaan, mitä yleisesti musiikin kielessä käytetyt termit tarkoittavat, ja miten niitä voi selittää. Koen, että selkeä käsitys rytmiikasta on hyödyksi muusikkona toimiessani, sekä varsinkin työssäni soitonopettajana. Rytmisesti vaativien asioiden osaaminen ei riitä, jotta niitä voi opettaa. Täytyy myös osata selittää, miten rytmiset ilmiöt rakentuu, ja miten niitä voi tutkia.