Hyvinvointialueelle siirtymisen vaikutukset järjestöjen toimintaan : Lapin maakunta
Auvinen, Petra Emilia (2024)
Auvinen, Petra Emilia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051813113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051813113
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli hyvinvointialueelle siirtymisen vaikutukset järjestöjen toimintaan Lapin maakunnassa. Aihe on ajankohtainen, koska hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa vuoden 2023 alusta lähtien.
Tutkimuskysymyksenä oli: Miten hyvinvointialueelle siirtyminen on vaikuttanut järjestöjen toimintaan? Tutkimuskysymykseen etsittiin vastauksia vertailemalla saatuja tutkimustuloksia vuosina 2018 ja 2021 tehtyihin vastaavanlaisiin järjestökyselyihin. Tutkimustuloksia vertailemalla voitiin konkreettisesti nähdä, onko hyvinvointialueelle siirtymisellä ollut vaikutusta järjestöjen toimintaan millään toiminnan osa-alueella.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena. Kyselylinkki toimitettiin sähköpostitse kaikille Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ylläpitämässä järjestörekisterissä oleville Lapin maakunnassa toimiville yhdistyksille ja järjestöille. Tutkimuksen luotettavuutta parannettiin käyttämällä triangulaatiota, jolloin strukturoitujen kysymysten lisäksi käytettiin strukturoimattomia vastausvaihtoehtoja. Avointen vastausten analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Keskeisinä havaintoina opinnäytetyössäni nousi esiin, että järjestökentällä ei ole tietoa hyvinvointialueeseen tai siihen liittyvän yhteistyön eri muodoista tai mahdollisuuksista. Näin ollen hyvinvointialueelle siirtymisen vaikutukset ovat hyvin pieniä, tarkasteltiin tilannetta sitten taloudellisten resurssien, käytännön järjestötoiminnan tai yhteistyön näkökulmista.
Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö on vakiintuneella pohjalla, mutta järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja sen järjestämiseen järjestöt kokivat tarvitsevansa ulkopuolista apua ja tukea. Lisäksi tietoisuus kuntien järjestöyhdyshenkilön ja järjestöjen yhteistyöryhmistä oli järjestökentällä vielä vähäistä. Myös Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan tunnettavuus oli järjestökentän toimijoiden vastausten perusteella heikko.
Tutkimuskysymyksenä oli: Miten hyvinvointialueelle siirtyminen on vaikuttanut järjestöjen toimintaan? Tutkimuskysymykseen etsittiin vastauksia vertailemalla saatuja tutkimustuloksia vuosina 2018 ja 2021 tehtyihin vastaavanlaisiin järjestökyselyihin. Tutkimustuloksia vertailemalla voitiin konkreettisesti nähdä, onko hyvinvointialueelle siirtymisellä ollut vaikutusta järjestöjen toimintaan millään toiminnan osa-alueella.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena. Kyselylinkki toimitettiin sähköpostitse kaikille Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ylläpitämässä järjestörekisterissä oleville Lapin maakunnassa toimiville yhdistyksille ja järjestöille. Tutkimuksen luotettavuutta parannettiin käyttämällä triangulaatiota, jolloin strukturoitujen kysymysten lisäksi käytettiin strukturoimattomia vastausvaihtoehtoja. Avointen vastausten analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Keskeisinä havaintoina opinnäytetyössäni nousi esiin, että järjestökentällä ei ole tietoa hyvinvointialueeseen tai siihen liittyvän yhteistyön eri muodoista tai mahdollisuuksista. Näin ollen hyvinvointialueelle siirtymisen vaikutukset ovat hyvin pieniä, tarkasteltiin tilannetta sitten taloudellisten resurssien, käytännön järjestötoiminnan tai yhteistyön näkökulmista.
Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö on vakiintuneella pohjalla, mutta järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja sen järjestämiseen järjestöt kokivat tarvitsevansa ulkopuolista apua ja tukea. Lisäksi tietoisuus kuntien järjestöyhdyshenkilön ja järjestöjen yhteistyöryhmistä oli järjestökentällä vielä vähäistä. Myös Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan tunnettavuus oli järjestökentän toimijoiden vastausten perusteella heikko.