Työhyvinvoinnin johtaminen muutosneuvotteluiden jälkeen
Jokinen, Merja (2024)
Jokinen, Merja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013509
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee henkilöstöhyvinvoinnin johtamista yt-neuvotteluiden jälkeen kohdeorganisaatiossa. Aluksi tarkastellaan yhteistoimintaneuvottelua ja sen lakisääteisiä määräyksiä, erityisesti muutosneuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvia asioita. Näiden osioiden avulla luodaan ymmärrystä niistä oikeudellisista ja toiminnallisista reunaehtoista, joita henkilöstöhyvinvoinnin johtaminen kohtaa.
Seuraavaksi keskitytään johtamisen eri ulottuvuuksiin, kuten työhyvinvointiin, tunnejohtamiseen ja muutosjohtamiseen. Nämä käsitteet tarkastellaan organisaation johtamiskäytäntöjen ja mallien kautta, jotka voivat tehokkaasti edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista. Työ käsittelee myös työyhteisön merkitystä ja psykologista turvallisuutta, jotta voidaan ymmärtää, miten organisaation ilmapiiri ja vuorovaikutusvaikutukset vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin ja sitoutumiseen. Tämän jälkeen tarkastellaan konkreettisesti yt-neuvotteluita kohdeorganisaatiossa. Käydään läpi, miten tunne- ja muutosjohtamisen sekä psykologisen turvallisuuden periaatteita sovelletaan käytäntöön, erityisesti yt-neuvotteluprosessin eri vaiheissa.
Kohdeorganisaatiossa järjestettiin tutkimus siitä, miten henkilöstö koki saaneensa tukea yt-neuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen. Henkilöstön kokemusten perusteella avoimuus, selkeä viestintä ja yksilöllinen tuki olivat tärkeitä tekijöitä neuvotteluprosessissa. Tutkimuksen perusteella on tarpeen vahvistaa avoimen vuorovaikutuksen ja johtamisen käytäntöjä sekä tarjota yksilöllistä tukea työntekijöille heidän tarpeidensa mukaan. Tämä edistää työyhteisön ilmapiiriä ja auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa tehokkaasti ja menestyksekkäästi.
Jatkotutkimuksena voitaisiin arvioida, miten työhyvinvointi muuttuu vuoden kuluttua muutoksesta, tarkastellen työntekijöiden stressitasoja, sitoutumista ja työtyytyväisyyttä ennen ja jälkeen muutoksen, sekä erilaisten tukitoimien ja johtamiskäytäntöjen vaikutusta työyhteisön ilmapiiriin ja tehokkuuteen.
Seuraavaksi keskitytään johtamisen eri ulottuvuuksiin, kuten työhyvinvointiin, tunnejohtamiseen ja muutosjohtamiseen. Nämä käsitteet tarkastellaan organisaation johtamiskäytäntöjen ja mallien kautta, jotka voivat tehokkaasti edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista. Työ käsittelee myös työyhteisön merkitystä ja psykologista turvallisuutta, jotta voidaan ymmärtää, miten organisaation ilmapiiri ja vuorovaikutusvaikutukset vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin ja sitoutumiseen. Tämän jälkeen tarkastellaan konkreettisesti yt-neuvotteluita kohdeorganisaatiossa. Käydään läpi, miten tunne- ja muutosjohtamisen sekä psykologisen turvallisuuden periaatteita sovelletaan käytäntöön, erityisesti yt-neuvotteluprosessin eri vaiheissa.
Kohdeorganisaatiossa järjestettiin tutkimus siitä, miten henkilöstö koki saaneensa tukea yt-neuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen. Henkilöstön kokemusten perusteella avoimuus, selkeä viestintä ja yksilöllinen tuki olivat tärkeitä tekijöitä neuvotteluprosessissa. Tutkimuksen perusteella on tarpeen vahvistaa avoimen vuorovaikutuksen ja johtamisen käytäntöjä sekä tarjota yksilöllistä tukea työntekijöille heidän tarpeidensa mukaan. Tämä edistää työyhteisön ilmapiiriä ja auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa tehokkaasti ja menestyksekkäästi.
Jatkotutkimuksena voitaisiin arvioida, miten työhyvinvointi muuttuu vuoden kuluttua muutoksesta, tarkastellen työntekijöiden stressitasoja, sitoutumista ja työtyytyväisyyttä ennen ja jälkeen muutoksen, sekä erilaisten tukitoimien ja johtamiskäytäntöjen vaikutusta työyhteisön ilmapiiriin ja tehokkuuteen.