Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Täydennyslannoituksen vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun

Niemi, Maria (2024)

 
Avaa tiedosto
Niemi_Maria.pdf (2.427Mt)
Lataukset: 


Niemi, Maria
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013689
Tiivistelmä
Kylvöhetkellä kasvukauden sään ennustaminen on mahdotonta. Mikäli lannoitus tehdään vain kylvön yhteydessä, huonoissa kasvuolosuhteissa arvokas lannoituspanos voi mennä hukkaan, kun hyvänä vuonna kasvusto voi kärsiä ravinnepuutoksesta. Täydentämällä lannoitusta kasvukaudella voidaan saada lisäystä sadon määrään sekä korkeampi taloudellinen tuotto viljelykasville laatuominaisuuksien parantumisella.

Opinnäytetyössä selvitettiin eri lannoitusratkaisujen antamaa lopputulosta kolmella erilaisella lannoitusratkaisulla. Koe toteutettiin kahdelle uudelle vehnälajikkeelle Hankkijan kasvuohjelman koeruuduilla Kymenlaaksossa Elimäellä. Työssä laskettiin myös eri lannoitusratkaisujen kustannuksia ja selvitettiin ratkaisujen vaikutusta kannattavuuteen. Kokeessa mukana olleet vehnälajikkeet olivat Nalle ja Winx.

Koeruudut kylvettiin 9.5.2023. Kummankin lajikkeen koejäsenille toteutettiin kolme erilaista lannoitusratkaisua. Kasvustoille tehtiin rikkakasvi- ja tautitorjunta. Kasvustoille käytettiin lehtilannoitetta ja kasvunsäädettä. Satokomponenttien laskenta sekä työssä tehdyt mittaukset suoritettiin Kasvuohjelman koeruuduilla. Koeruudut puitiin 4.9.2023. Tulokset analysoitiin Hankkijan viljalaboratoriossa.

Kasvukauden sademäärä Elimäellä oli 261 millimetriä, ja kasvustot kärsivät erityisesti alkukasvukauden kuivuudesta. Lisäksi koeruutujen kasvustoja tuhosivat naakat, jotka söivät valmistumassa olevia viljoja. Koeruutujen satotaso jäi alhaiseksi, mutta jokaisella koejäsenellä saavutettiin myllylaatuun vaadittava valkuaistaso. Winxillä korkein satotaso saavutettiin yhdellä tähkälletulovaiheessa tehdyllä lisälannoituksella. Nallella korkeimman sadon antoi korrenkasvu- ja tähkälletulovaiheessa annettu lisälannoitus. Taloudellisesti kannattavin lannoitusratkaisu oli molemmilla lajikkeilla yksi lisälannoituskerta tähkälletulovaiheessa.

Kokeen tulosten perusteella jaetun lannoituksen käyttäminen vehnällä on kannattavaa. Kokeen tuloksia toimeksiantaja hyödyntää viljely- ja markkinointiohjeistuksissa. Lannoituksen jakaminen on mahdollisuus vähentää lannoituksen ympäristöhaittoja ja säästää lannoituskustannuksissa.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste