HR-sovelluksen käyttöönotto-ohjeistuksen kehittäminen
Ahonen, Janika; Korhonen, Miina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013678
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli sovelluksen käyttöönotto-ohjeistuksen kehittäminen loppukäyttäjille. Tavoitteena oli tutkia, minkälainen on toimiva ohjeistus, miten digitaalinen työympäristö koetaan sekä mitkä tekijät ovat avainasemassa menestykselliseen muutosjohtamiseen. Työn tavoitteena oli myös kasvattaa ammatillista osaamista. Toimeksiantajana tässä työssä oli henkilöstö- ja palkkahallinnon yritys sekä tutkimukset suoritettiin toiseen yritykseen, jota kutsuttiin tässä työssä asiakasyritykseksi.
Työssä käytettiin kahta aineistonkeruumenetelmää. Kvalitatiivisena menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotka toteutettiin kahdelle esihenkilölle maaliskuussa 2024. Teemahaastattelujen aiheina oli muutos-johtaminen, muutosvastarinta sekä muutosviestintä. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Webropol-alustalla. Kyselyn perusjoukkona toimi asiakasyrityksen Itä-Suomen alueen työntekijät. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2024 ja kyselyyn vastasi 80 työntekijää. Kyselyn aiheina oli digiosaaminen, sovelluksen käyttöönotto-ohjeet sekä muutosprosessi.
Teemahaastattelusta saatiin selville, että esihenkilöt kokivat viestinnän tärkeäksi. Haastatteluista nousi myös esiin esihenkilöiden läsnäolon merkitys muutoksessa sekä muutoksien loppuvaiheen seurannan tärkeys. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella selvisi, että asiakasyrityksen työntekijöiden digitaidot olivat hyvällä tasolla. Nykyiset asiakasyrityksellä olevat käyttöönotto-ohjeet koettiin toimiviksi, mutta niiden löydettävyydessä oli hankaluuksia. Muutosvastarinta oli vastaajien keskuudessa vähäistä, vastaajat olisivat kuitenkin toivoneet, että sovelluksen käyttöönoton syyt olisi tuotu enemmän esille. Avoimissa kysymyksissä ohjeiden kehittämiseen toivottiin selkeyttä. Tässä työssä kehitysideat perustuivat teoriaan ja tutkimustuloksiin, ideat keskittyivät viestinnän kehittämiseen, muutosvastarinnan vähentämiseen ja muutoksen seurantaan. Jatkotoimenpiteenä tehtiin käyttöönotto-ohje tuleville asiakasyrityksille, toimeksiantajayrityksen toiveiden mukaisesti.
Työssä käytettiin kahta aineistonkeruumenetelmää. Kvalitatiivisena menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jotka toteutettiin kahdelle esihenkilölle maaliskuussa 2024. Teemahaastattelujen aiheina oli muutos-johtaminen, muutosvastarinta sekä muutosviestintä. Kvantitatiivisena menetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Webropol-alustalla. Kyselyn perusjoukkona toimi asiakasyrityksen Itä-Suomen alueen työntekijät. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2024 ja kyselyyn vastasi 80 työntekijää. Kyselyn aiheina oli digiosaaminen, sovelluksen käyttöönotto-ohjeet sekä muutosprosessi.
Teemahaastattelusta saatiin selville, että esihenkilöt kokivat viestinnän tärkeäksi. Haastatteluista nousi myös esiin esihenkilöiden läsnäolon merkitys muutoksessa sekä muutoksien loppuvaiheen seurannan tärkeys. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella selvisi, että asiakasyrityksen työntekijöiden digitaidot olivat hyvällä tasolla. Nykyiset asiakasyrityksellä olevat käyttöönotto-ohjeet koettiin toimiviksi, mutta niiden löydettävyydessä oli hankaluuksia. Muutosvastarinta oli vastaajien keskuudessa vähäistä, vastaajat olisivat kuitenkin toivoneet, että sovelluksen käyttöönoton syyt olisi tuotu enemmän esille. Avoimissa kysymyksissä ohjeiden kehittämiseen toivottiin selkeyttä. Tässä työssä kehitysideat perustuivat teoriaan ja tutkimustuloksiin, ideat keskittyivät viestinnän kehittämiseen, muutosvastarinnan vähentämiseen ja muutoksen seurantaan. Jatkotoimenpiteenä tehtiin käyttöönotto-ohje tuleville asiakasyrityksille, toimeksiantajayrityksen toiveiden mukaisesti.