Purkujätteet ja mahdollinen hyödyntäminen infrarakentamisessa Keravan kaupungin alueella
Järvenpää, Katja (2024)
Järvenpää, Katja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052013526
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Keravan kaupungin kaupunkitekniikan toimialan infrapalveluiden kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää teoriatietoa uusio- ja purkumateriaalien käytöstä sekä tarkastella missä kohteissa Keravalla on aiemmin hyödynnetty uusio- ja purkumateriaaleja infrarakentamisessa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty yleisesti purkujätteitä, niiden käyttöä määräävää jätehierarkiaa sekä luokittelua. Työssä on selvitetty aihetta käsittelevää lainsäädäntöä sekä erityisesti ns. MARA-asetusta (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) sekä muutama vuosi sitten voimaan astunutta EEJ-asetusta (”Ei enää jätettä”), joka edesauttoi purkubetonin hyödyntämistä poistaen tietyin reunaehdoin sen jätestatuksen.
Työssä on esitelty yleisimpiä infrarakentamisessa hyödynnettäviä uusiomateriaaleja. Erityisesti työssä on keskitytty betonimurskeeseen ja esitelty sen valmistamista, luokittelua, ominaisuuksia, käyttökohteita ja muita käyttöön vaikuttavia tekijöitä.
Työn loppuosassa on selvitetty Keravalla aiemmin käytettyjä purku- ja uusiomateriaaleja sekä kohteita, joissa niitä on hyödynnetty. Työssä on pohdittu näistä kohteista ja kokemuksista saatuja oppeja, joiden avulla purku- ja uusiomateriaalien käyttöä voitaisiin jatkossa tehostaa Keravalla.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty yleisesti purkujätteitä, niiden käyttöä määräävää jätehierarkiaa sekä luokittelua. Työssä on selvitetty aihetta käsittelevää lainsäädäntöä sekä erityisesti ns. MARA-asetusta (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) sekä muutama vuosi sitten voimaan astunutta EEJ-asetusta (”Ei enää jätettä”), joka edesauttoi purkubetonin hyödyntämistä poistaen tietyin reunaehdoin sen jätestatuksen.
Työssä on esitelty yleisimpiä infrarakentamisessa hyödynnettäviä uusiomateriaaleja. Erityisesti työssä on keskitytty betonimurskeeseen ja esitelty sen valmistamista, luokittelua, ominaisuuksia, käyttökohteita ja muita käyttöön vaikuttavia tekijöitä.
Työn loppuosassa on selvitetty Keravalla aiemmin käytettyjä purku- ja uusiomateriaaleja sekä kohteita, joissa niitä on hyödynnetty. Työssä on pohdittu näistä kohteista ja kokemuksista saatuja oppeja, joiden avulla purku- ja uusiomateriaalien käyttöä voitaisiin jatkossa tehostaa Keravalla.