Itsenäisesti käytettävä kuntoutusteknologia aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutuksessa
Hallikas, Meri-Tuulia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052113886
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu vuosittain 25 000 suomalaista. Siihen kuluu vuositasolla noin 400 000 sairaanhoitopäivää erikoissairaanhoidossa sekä 1,5 miljoonaa päivää perusterveydenhuollossa. Aivoverenkiertohäiriö koskettaa joka kolmatta suomalaista heidän elinaikanaan, sen hoitaminen vaatii varoja yhteiskunnalla ja sen kuntoutusta uhkaa pula asiantuntijoista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa integroiva kirjallisuuskatsaus, joka vastaa siihen, millaisia teknologisia, itsenäisesti käytettäviä ratkaisuja aivoverenkierohäiriöstä kuntoutuvalla potilaalla on omassa potilashuoneessa. Kirjallisuuskatsauksen aihe tarjottiin Nordenskiöldinkadulla sijaitsevalta HUS:in Laakson sairaalan Neurologiselta kuntoutusyksiköstä. Vuosina 2022–2030 tullaan toteuttamaan yhteishanke, jonka jälkeen Laakson Yhteissairaalassa (LYS) aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvalla potilaalla on käytös-sään 17 neliön yhden hengen potilashuone.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa esille nousevat teknologiat olivat virtuaalitodellisuus, robotiikka, hyötypelit ja muu teknologia, joka piti sisällään erilaisia kuntoutusalustoja, joissa yhdistyivät useammat eri teknologiat. Suuri osa tutkimuksista keskittyi yläraajan kuntoutukseen, josta saatiin myös merkittävää positiivista näyttöä. Usea yläraajan tutkimuksista sisälsi teknologianaan robotiikkaa ja virtuaalitodellisuutta. Alaraajan kuntoutusta oli tutkittu vähemmän, mutta se tarjosi osittain positiivisia tutkimustuloksia. Neuropsykologinen ja -psykiatrinen kuntoutus tarjosi vähän positiivisia tuloksia ja sitä oli tutkittu huomattavasti vähemmän, kuin neurologista kuntoutusta.
Tuloksissa korostui ulkomaalainen tutkimustieto. Yksi tutkimuksista oli tehty yhteistyössä suomalaisen yliopiston kanssa. Useimmissa tutkimuksissa oli lyhyt seuranta-aika ja pieni otanta. Suuri osa tutkimuksista oli tehty korona -19 pandemian aikana.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa integroiva kirjallisuuskatsaus, joka vastaa siihen, millaisia teknologisia, itsenäisesti käytettäviä ratkaisuja aivoverenkierohäiriöstä kuntoutuvalla potilaalla on omassa potilashuoneessa. Kirjallisuuskatsauksen aihe tarjottiin Nordenskiöldinkadulla sijaitsevalta HUS:in Laakson sairaalan Neurologiselta kuntoutusyksiköstä. Vuosina 2022–2030 tullaan toteuttamaan yhteishanke, jonka jälkeen Laakson Yhteissairaalassa (LYS) aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuvalla potilaalla on käytös-sään 17 neliön yhden hengen potilashuone.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa esille nousevat teknologiat olivat virtuaalitodellisuus, robotiikka, hyötypelit ja muu teknologia, joka piti sisällään erilaisia kuntoutusalustoja, joissa yhdistyivät useammat eri teknologiat. Suuri osa tutkimuksista keskittyi yläraajan kuntoutukseen, josta saatiin myös merkittävää positiivista näyttöä. Usea yläraajan tutkimuksista sisälsi teknologianaan robotiikkaa ja virtuaalitodellisuutta. Alaraajan kuntoutusta oli tutkittu vähemmän, mutta se tarjosi osittain positiivisia tutkimustuloksia. Neuropsykologinen ja -psykiatrinen kuntoutus tarjosi vähän positiivisia tuloksia ja sitä oli tutkittu huomattavasti vähemmän, kuin neurologista kuntoutusta.
Tuloksissa korostui ulkomaalainen tutkimustieto. Yksi tutkimuksista oli tehty yhteistyössä suomalaisen yliopiston kanssa. Useimmissa tutkimuksissa oli lyhyt seuranta-aika ja pieni otanta. Suuri osa tutkimuksista oli tehty korona -19 pandemian aikana.