Ohjelmistokehittäjän ammatillinen kasvu Suomen finanssisektorilla
Tarsalainen, Daniel (2024)
Tarsalainen, Daniel
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114077
Tiivistelmä
Opinnäytetyö vie lukijan matkalle nuoren ohjelmistokehittäjän ammatilliseen kasvuun. Opinnäytetyön kirjoittaja työskentelee Tietoevryllä, joka on Pohjoismaiden suurimpia konsulttiyrityksiä. Varsinainen projektityö tapahtuu suomalaisessa finanssiryhmässä, jossa kirjoittaja on työskennellyt seurantajakson alusta laskien noin puolentoista vuoden ajan.
Kirjoittaja työskentelee fullstack-ohjelmistokehittäjänä, mikä tarkoittaa ohjelmistokehitystä sekä palvelin- että käyttöliittymäpuolella. Kirjoittajan varsinaisena projektina on luottopäätös- ja asiakkuusjärjestelmän kehittäminen. Uusien ominaisuuksien kehittämisen ja ylläpitotöiden lisäksi työhön sisältyy myös tekniset ominaisuusmäärittelyt, tuotantoasennukset sekä toiminnallisuuksien esitteleminen liiketoiminnan edustajille. Ohjelmointi tapahtuu pääasiassa seuraavilla teknologioilla: React, T-SQL ja TypeScript.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön seurantajakso sijoittuu aikavälille 12.2.2024–26.4.2024. Seurantaviikkoja on päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön perinteisestä mallista poiketen yhteensä kymmenen kappaletta johtuen kirjoittajan osa-aikaisesta työsopimuksesta. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittyä yhteensä neljässä tavoitteessa: oman ajankäytön parempi hallinta, itsereflektio- ja ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen sekä fullstack-ohjelmoijana kehittyminen, joka linkittyy aiempiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi opinnäytetyön tietoperustassa hyödynnetään lukuisia eri lähteitä. Opinnäytetyön päälähteinä käytetään neljää tietokirjaa. Niistä kaksi ensimmäistä keskittyvät ajanhallinnan ja itsereflektoinnin kehittämiseen, kun taas kaksi jälkimmäistä ongelmanratkaisukyvyn ja fullstack-ohjelmoijana kehittymiseen. Tietokirjojen tukena hyödynnetään tarkoin valikoituja tieteellisiä artikkeleita, blogitekstejä, dokumentaatioita ja ohjelmointiopaskirjoja.
Seurantajakson aikana kaikki ammatillisen kehittymisen tavoitteet saavutettiin. Ajanhallinta parani erityisesti tauotuksen osalta; varsinkin pitkät ruokatauot ilman puhelimen käyttöä osoittautuivat hyödyllisiksi etenkin palautuvuuden kannalta. Kirjoittaja oppi myös useita syvätyöskentelyn menetelmiä, joita sai onnistuneesti sovellettua omaan työarkeensa esimerkiksi Forest-mobiilisovellusta hyödyntämällä. Ongelmanratkaisukyky parani varsinkin suunnitelmallisuudessa, kokonaisuuksien hallinnassa ja tehtävien hajottamisessa riittävän pieniin osiin sekä rohkeudessa kokeilla ja epäonnistua koodauksessa. Itsereflektoinnissa kehittymistä tapahtui varsinkin epäideaalien työskentelytapojen tunnistamisessa. Kirjoittaja huomasi esimerkiksi, että tavoitteiden painottuminen päivätasolta viikkotasolle ja tietynlainen strukturoimattomuus päivittäisessä työskentelyssä tuntuivat luontevammilta kuin tarkan aikataulun noudattaminen. Itsereflektoinnin osalta kirjoittaja kehittyi myös ongelmatilanteiden hallinnassa. Kirjoittaja esimerkiksi uskaltautui pyytämään rohkeammin apua verrattuna seurantajaksoa edeltävään aikaan. Fullstack-ohjelmoijana kehittymistä tapahtui edellä mainittujen pehmeiden taitojen lisäksi etenkin vahvistamalla TSQL-kielen syntaksiosaamista, parantamalla dokumentaatioiden lukutaitoa sekä edistämällä tiedonhakutaitoja. Tämän tavoitteen osalta merkittävää kehittymistä tapahtui myös palautteen pyytämisessä ja vastaanottamisessa varsinkin oman tiimin ulkopuolelta.
Kirjoittaja työskentelee fullstack-ohjelmistokehittäjänä, mikä tarkoittaa ohjelmistokehitystä sekä palvelin- että käyttöliittymäpuolella. Kirjoittajan varsinaisena projektina on luottopäätös- ja asiakkuusjärjestelmän kehittäminen. Uusien ominaisuuksien kehittämisen ja ylläpitotöiden lisäksi työhön sisältyy myös tekniset ominaisuusmäärittelyt, tuotantoasennukset sekä toiminnallisuuksien esitteleminen liiketoiminnan edustajille. Ohjelmointi tapahtuu pääasiassa seuraavilla teknologioilla: React, T-SQL ja TypeScript.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön seurantajakso sijoittuu aikavälille 12.2.2024–26.4.2024. Seurantaviikkoja on päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön perinteisestä mallista poiketen yhteensä kymmenen kappaletta johtuen kirjoittajan osa-aikaisesta työsopimuksesta. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittyä yhteensä neljässä tavoitteessa: oman ajankäytön parempi hallinta, itsereflektio- ja ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen sekä fullstack-ohjelmoijana kehittyminen, joka linkittyy aiempiin tavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi opinnäytetyön tietoperustassa hyödynnetään lukuisia eri lähteitä. Opinnäytetyön päälähteinä käytetään neljää tietokirjaa. Niistä kaksi ensimmäistä keskittyvät ajanhallinnan ja itsereflektoinnin kehittämiseen, kun taas kaksi jälkimmäistä ongelmanratkaisukyvyn ja fullstack-ohjelmoijana kehittymiseen. Tietokirjojen tukena hyödynnetään tarkoin valikoituja tieteellisiä artikkeleita, blogitekstejä, dokumentaatioita ja ohjelmointiopaskirjoja.
Seurantajakson aikana kaikki ammatillisen kehittymisen tavoitteet saavutettiin. Ajanhallinta parani erityisesti tauotuksen osalta; varsinkin pitkät ruokatauot ilman puhelimen käyttöä osoittautuivat hyödyllisiksi etenkin palautuvuuden kannalta. Kirjoittaja oppi myös useita syvätyöskentelyn menetelmiä, joita sai onnistuneesti sovellettua omaan työarkeensa esimerkiksi Forest-mobiilisovellusta hyödyntämällä. Ongelmanratkaisukyky parani varsinkin suunnitelmallisuudessa, kokonaisuuksien hallinnassa ja tehtävien hajottamisessa riittävän pieniin osiin sekä rohkeudessa kokeilla ja epäonnistua koodauksessa. Itsereflektoinnissa kehittymistä tapahtui varsinkin epäideaalien työskentelytapojen tunnistamisessa. Kirjoittaja huomasi esimerkiksi, että tavoitteiden painottuminen päivätasolta viikkotasolle ja tietynlainen strukturoimattomuus päivittäisessä työskentelyssä tuntuivat luontevammilta kuin tarkan aikataulun noudattaminen. Itsereflektoinnin osalta kirjoittaja kehittyi myös ongelmatilanteiden hallinnassa. Kirjoittaja esimerkiksi uskaltautui pyytämään rohkeammin apua verrattuna seurantajaksoa edeltävään aikaan. Fullstack-ohjelmoijana kehittymistä tapahtui edellä mainittujen pehmeiden taitojen lisäksi etenkin vahvistamalla TSQL-kielen syntaksiosaamista, parantamalla dokumentaatioiden lukutaitoa sekä edistämällä tiedonhakutaitoja. Tämän tavoitteen osalta merkittävää kehittymistä tapahtui myös palautteen pyytämisessä ja vastaanottamisessa varsinkin oman tiimin ulkopuolelta.