Sähköiset potilastietojärjestelmät ja psyykkinen kuormitus sairaanhoitajan kliinisessä työssä
Mantila, Marja (2024)
Mantila, Marja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052114029
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla eletään suurten muutosten aikaa. Suurten muutosten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla kärsitään ennätyksellisestä työvoimapulasta. Työntekijävajauksen korjaamiseksi on kehitettävä useita samanaikaisia toimenpiteitä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat työkyvyn ylläpitoon liittyvät keinot ja työssä jaksamisen tukeminen. Työn aiheuttaman kuormituksen vähentäminen liittyy olennaisesti työssä jaksamiseen.
World Health Organizationin (WHO) mukaan työpaikoilla esiintyy useita psykososiaalisia riskejä, jotka voivat aiheuttaa stressiä ja vaikuttaa työntekijän mielenterveyteen. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi suuri työtaakka, liian vähäinen henkilökuntamäärä ja oman työn hallinnan puute. Terveydenhuoltoalalla työskentelevillä on suurempi mahdollisuus altistua tällaisille psykososiaalisille riskeille.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valittiin systemaattisen tiedonhaun avulla kahdeksan tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2018–2023 välillä. Tietokannoiksi valittiin Cinahl, ProQuest ja PubMed. Tutkimuskysymykset olivat: minkälaisia vaikutuksia sähköisten potilastietojärjestelmien käytöllä on kliinistä hoito-työtä tekevän sairaanhoitajan työn psyykkiseen kuormittavuuteen ja mitkä tekijät vähentävät käyttöön liittyvää psyykkistä kuormitusta? Aineistoa analysoitiin teema-analyysin ja laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena kävi ilmi, että sähköisten potilastietojärjestelmien käytöllä on ensisijaisesti psyykkistä kuormitusta lisäävä vaikutus. Psyykkisen kuormituksen lisääntymisellä on negatiivisia vaikutuksia sairaanhoitajien työssä jaksamiseen. Pitkään jatkuneena tällainen psyykkinen kuormitus voi pahimmillaan heikentää sairaanhoitajan tunnetta omasta kyvykkyydestään hoitaa työtehtäviään. Kokemus oman kyvykkyyden puutteellisuudesta kuormittaa työntekijää ja johtaa alisuoriutumiseen ja tylsistymiseen. Alisuoriutuminen vaikut-taa suoraan työn tehokkuuteen. Tulosten mukaan sähköisten potilastietojärjestelmien käytöllä on myös myönteinen vaikutus psyykkiseen kuormitukseen. Parhaimmillaan käyttö koettiin työtä helpottavana ja työtyytyväisyyteen myönteisesti vaikuttavana tekijänä. Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttö paransi kommunikaatiota eri ammattiryhmien välillä ja paransi potilaiden saaman hoidon laatua.
Kirjallisuuskatsauksen avulla löydettiin myös keinoja psyykkisen kuormituksen vähentämiseksi. Käyttökoulutus ja sairaanhoitajien digitaalisten kompetenssien parantaminen vähentävät psyykkistä kuormitusta. Hyvät digitaaliset kompetenssit vaikuttavat myönteisesti työkykyyn ja sairaanhoitajien tyytyväisyyteen. Koettuun psyykkiseen kuormitukseen vaikut-taa oleellisesti myös potilastietojärjestelmän käytettävyys.
World Health Organizationin (WHO) mukaan työpaikoilla esiintyy useita psykososiaalisia riskejä, jotka voivat aiheuttaa stressiä ja vaikuttaa työntekijän mielenterveyteen. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi suuri työtaakka, liian vähäinen henkilökuntamäärä ja oman työn hallinnan puute. Terveydenhuoltoalalla työskentelevillä on suurempi mahdollisuus altistua tällaisille psykososiaalisille riskeille.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valittiin systemaattisen tiedonhaun avulla kahdeksan tieteellistä artikkelia, jotka on julkaistu vuosien 2018–2023 välillä. Tietokannoiksi valittiin Cinahl, ProQuest ja PubMed. Tutkimuskysymykset olivat: minkälaisia vaikutuksia sähköisten potilastietojärjestelmien käytöllä on kliinistä hoito-työtä tekevän sairaanhoitajan työn psyykkiseen kuormittavuuteen ja mitkä tekijät vähentävät käyttöön liittyvää psyykkistä kuormitusta? Aineistoa analysoitiin teema-analyysin ja laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena kävi ilmi, että sähköisten potilastietojärjestelmien käytöllä on ensisijaisesti psyykkistä kuormitusta lisäävä vaikutus. Psyykkisen kuormituksen lisääntymisellä on negatiivisia vaikutuksia sairaanhoitajien työssä jaksamiseen. Pitkään jatkuneena tällainen psyykkinen kuormitus voi pahimmillaan heikentää sairaanhoitajan tunnetta omasta kyvykkyydestään hoitaa työtehtäviään. Kokemus oman kyvykkyyden puutteellisuudesta kuormittaa työntekijää ja johtaa alisuoriutumiseen ja tylsistymiseen. Alisuoriutuminen vaikut-taa suoraan työn tehokkuuteen. Tulosten mukaan sähköisten potilastietojärjestelmien käytöllä on myös myönteinen vaikutus psyykkiseen kuormitukseen. Parhaimmillaan käyttö koettiin työtä helpottavana ja työtyytyväisyyteen myönteisesti vaikuttavana tekijänä. Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttö paransi kommunikaatiota eri ammattiryhmien välillä ja paransi potilaiden saaman hoidon laatua.
Kirjallisuuskatsauksen avulla löydettiin myös keinoja psyykkisen kuormituksen vähentämiseksi. Käyttökoulutus ja sairaanhoitajien digitaalisten kompetenssien parantaminen vähentävät psyykkistä kuormitusta. Hyvät digitaaliset kompetenssit vaikuttavat myönteisesti työkykyyn ja sairaanhoitajien tyytyväisyyteen. Koettuun psyykkiseen kuormitukseen vaikut-taa oleellisesti myös potilastietojärjestelmän käytettävyys.