Naiskeskeinen kätilötyö synnyttäjän hoidossa : suomalaisten kätilöiden näkökulma

Abstract

Naiskeskeisen kätilötyön mallissa korostetaan hoidon jatkuvuuden, yksilöllisyyden, synnyttäjän itsemääräämisoikeuden, valinnan vapauden ja tietoisen päätöksenteon merkitystä. Malli on lähtöisin Iso-Britanniasta, Australiasta ja Yhdysvalloista. Naiskeskeisen kätilötyön mallissa hoidon keskiössä on nainen mahdollisen kumppaninsa kanssa ja hoidossa pyritään huomioimaan naisen taustat, tarpeet ja toiveet.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten naiskeskeisen kätilötyön keskeiset teemat toteutuvat synnyttäjän hoidossa suomalaisilla synnytysosastoilla ja miten kätilöt kehittäisivät naiskeskeistä kätilötyötä synnyttäjien hoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluin synnytysosastoilla työskenteleviltä kätilöiltä. Haastattelut analysoitiin induktiivisen eli aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää sekä kätilökoulutuksessa, synnyttäjien hoidossa, että suomalaisen kätilötyön mallin kehittämisessä.

Tulosten perusteella kätilöiden työssä on elementtejä naiskeskeisestä kätilötyöstä, mutta suomalaisen äitiyshuollon palvelujärjestelmän rakenne aiheuttaa haasteita sille, että naiskeskeisyys voisi toteutua optimaalisella tasolla. Raskaana olevien ja synnyttävien naisten hoito on pirstaloitunutta. Synnyttäjien hoidossa mennään enenevässä määrin lääketieteelliseen suuntaan organisaatio edellä, unohtaen naisten yksilölliset tarpeet ja synnytyksen fysiologinen näkökulma. Kätilöt toivoisivat saavansa lisää resursseja työhönsä, jotta he voisivat olla läsnä synnyttäjille ja toteuttaa synnyttäjien toiveita yksilöllisesti. Synnytyspaikkojen suhteen kätilöt toivovat lisää vaihtoehtoja sairaaloiden ja kotisynnytysten lisäksi. Myös kätilöiden pitämät synnytysvalmennukset koettiin tärkeiksi kehityskohteiksi.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että haastatelluilla kätilöillä olisi halua ja osaamista työskennellä naiskeskeisen mallin mukaisesti, mutta Suomalainen äitiyshuollon palvelujärjestelmä ja käytettävissä olevat resurssit asettavat sille haasteita. Jatkotutkimusehdotuksiksi ehdotetaan naisten tarpeiden ja toiveiden selvittämistä, muiden kätilötyön yksiköiden kartoittamista naiskeskeisen kätilötyön näkökulmasta sekä naiskeskeisen kätilötyön mallin kehittämistä Suomeen.