Perehdytyksen merkitys sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvointiin
Suutarla, Roosa (2024)
Suutarla, Roosa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214295
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214295
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla perehdytyksen merkitystä työntekijöiden työhyvinvointiin aiemman tutkimustiedon perusteella. Tavoitteena oli kerätä yhteen tietoa, jota voidaan hyödyntää perehdytyksen kehittämiseen työntekijöiden työhyvinvointia tukevaksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen jokainen vaihe on kuvattu mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Aineiston haun ja laadun arvioinnin jälkeen systemoidun kirjallisuuskatsauksen aineistoon valikoitui yhteensä kahdeksan tutkimusta kuudesta eri maasta. Aineistossa on mukana kaksi haastattelututkimusta, viisi kyselytutkimusta ja yksi pilottitutkimus.
Systemoidun kirjallisuuskatsauksen tuloksena selvisi, että suunnitelmallisella ja tavoitteellisella perehdytyksellä, joka vastaa työyhteisön ja organisaation tarpeita, voidaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentävää työssä uupumista ja työntekijöiden vaihtuvuutta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena selvisi, että perehdytyksellä voidaan edistää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin osa-alueet, joihin perehdytyksellä voidaan vaikuttaa, on tässä opinnäytetyössä jaettu fyysisiin, sosiaalisiin, psyykkisiin ja henkisiin tekijöihin.
Tämän systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan tarkastella tässä opinnäytetyössä tunnistettuja tekijöitä, jotka perehdytyksessä edistävät työntekijöiden työhyvinvointia. Nämä tekijät huomioimalla organisaatiossa ja työyhteisössä voitaisiin suunnitella työntekijöiden työhyvinvointia edistävää perehdytystä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin systemoitua kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen jokainen vaihe on kuvattu mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti. Aineiston haun ja laadun arvioinnin jälkeen systemoidun kirjallisuuskatsauksen aineistoon valikoitui yhteensä kahdeksan tutkimusta kuudesta eri maasta. Aineistossa on mukana kaksi haastattelututkimusta, viisi kyselytutkimusta ja yksi pilottitutkimus.
Systemoidun kirjallisuuskatsauksen tuloksena selvisi, että suunnitelmallisella ja tavoitteellisella perehdytyksellä, joka vastaa työyhteisön ja organisaation tarpeita, voidaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentävää työssä uupumista ja työntekijöiden vaihtuvuutta. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena selvisi, että perehdytyksellä voidaan edistää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin osa-alueet, joihin perehdytyksellä voidaan vaikuttaa, on tässä opinnäytetyössä jaettu fyysisiin, sosiaalisiin, psyykkisiin ja henkisiin tekijöihin.
Tämän systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan tarkastella tässä opinnäytetyössä tunnistettuja tekijöitä, jotka perehdytyksessä edistävät työntekijöiden työhyvinvointia. Nämä tekijät huomioimalla organisaatiossa ja työyhteisössä voitaisiin suunnitella työntekijöiden työhyvinvointia edistävää perehdytystä.