Metsäkanalintujen elinympäristön parantaminen jatkuvan kasvatuksen ja riistametsänhoidon toimenpiteillä

Abstract

Työssä selvitettiin, miten jatkuva kasvatus yhdessä riistametsän hoidontoimenpiteiden kanssa voisi parantaa metsäkanalintujen elinolosuhteita sekä yleisesti metsäluonnon monimuotoisuutta. Toimeksiantajana on Keski-Pohjanmaalla sijaitseva metsätila, jolle tehtiin monitavoitteinen metsäsuunnitelma.

Tietoperusta koostui aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. ForestKIT-metsätietojärjestelmää hyödyntäen toimeksiantajatilalta kerättiin tarkat puustotiedot koealamittauksin. Metsäsuunnitelma rakennettiin teorian ja maastoinventoinnin pohjalta metsänomistajan tavoitteita parhaiten vastaavaksi. Vertailua eri kasvatusmenetelmien ja tavoitteiden suhteen tehtiin myös Monsu-suunnitteluohjelmistolla. Tuloksena syntyi jatkuvaa kasvatusta tukeva monitavoitteinen metsäsuunnitelma.

Keskeinen päätelmä on, että jatkuva kasvatus mahdollistaa metsäkanalintujen elinympäristön rakennepiirteiden säilymisen, mutta se ei vielä kuitenkaan takaa hyvää lintukantaa. Erilliset riistametsänhoidon toimenpiteet ovat tärkeässä roolissa myös jatkuvassa kasvatuksessa. Jatkuvan kasvatuksen todettiin monelta osalta myös mahdollistavan paremmin luonnon monimuotoisuuden tukemisen sekä ympäristöhaittojen ehkäisyn.

Vertailtaessa Monsun tuottamia eri suunnitelmavaihtoehtoja voidaan tehdä varovaisia johtopäätöksiä, että esimerkkitilan kohdalla monitavoitteinen jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelma oli taloudellista tuottoa arvioitaessa jaksollista kasvatustapaa tuottoisampi vaihtoehto. Metso hyötyi myös jatkuvan kasvatuksen suunnitelmasta, mutta teeren habitaatti-indeksissä sekä mustikan satoisuudessa erot olivat yllättävänkin pieniä, jopa ristiriitaisia teoreettiseen tietopohjaan peilatessa. Työssä esitellyt kuvioesimerkit ja monitavoitteisen suunnittelun taloudelliset ja ekologiset tulokset vertailuineen eivät ole yleistettävissä ja ovat toimeksiantajatilallekin suuntaa antavia ja tukena tuleville päätöksentekovaiheille.

The study investigated how continuous cover forestry, combined with game forest management practices, could enhance the habitat conditions for forest game birds and overall forest biodiversity. The client is a forest estate located in Central Ostrobothnia, for which a multifaceted forest management plan was developed.

The theoretical foundation relied on relevant literature. Detailed forest stand data were collected through field measurements using the ForestKIT forest information system. The forest management plan was constructed based on theory and field observations to best align with the forest owner's objectives. Comparison of different silvicultural methods and objectives was also conducted using the Monsu planning software. The result was a multifaceted forest management plan supportive of continuous cover forestry.

A key conclusion is that continuous cover forestry enables the preservation of habitat structural features for forest game birds, but it does not guarantee a thriving bird population. Separate game forest management measures also play a crucial role in continuous cover forestry. In many aspects, continuous cover forestry was found to better support biodiversity conservation and environmental damage prevention.

Comparing the various plan alternatives generated by Monsu, cautious conclusions can be drawn that, in the case of the sample estate, a multifaceted continuous cover forestry management plan was a more economically profitable option than even aged forest management when considering financial returns. While the capercaillie benefited from the continuous cover forestry plan, differences in the habitat index for black grouse and blueberry yield were surprisingly small, even contradictory when compared to the theoretical foundation. The case study examples presented in the study, along with the economic and ecological outcomes of multifaceted planning and comparisons, cannot be generalized and provide directional guidance for the client and future decision-making phases.