Työntekijöiden kokemus perehdytystaulukosta osana perehdytystä
Reenkola, Emmi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214416
Tiivistelmä
Onnistunut perehdytys on tärkeää, sillä jokainen työntekijä osallistuu jossain vaiheessa uraansa perehdytykseen. Yksi perehdytyksen työvälineistä on perehdytystaulukko, jonka käyttö on tämän tutkimuksen kohteena.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin mahdollisia kehityskohteita organisaatio X:n perehdytystaulukosta sekä osoittaa missä oli jo onnistuttu. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona ja toimeksiantaja on julkisorganisaation alainen osasto. Aihe tutkimukseen tuli toimeksiantajaorganisaatiolta. Päätutkimusongelmana oli työntekijöiden kokemus perehdytystaulukosta osana perehdytystä. Tutkimuksen alaongelmat koskivat materiaalin roolia perehdytyksessä, mahdollisia lisäystarpeita materiaaliin sekä materiaalin muotoilua ja saavutettavuutta.
Tutkimus rajattiin tutkimaan niiden työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä ja perehdytystaulukosta, jotka ovat aloittaneet taulukon luomisen jälkeen.
Tietoperustassa käsitellään perehdytystä ja työntekijäkokemusta. Perehdytystä koskevassa luvussa avataan käsitettä ja esitellään muun muassa erilaisia työkaluja perehdytykseen. Työntekijäkokemusta tarkastellaan perehdytyksen viitekehyksessä, eli minkälainen vaikutus perehdytyksellä on työntekijäkokemukseen.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja tekniikkana käytettiin strukturoitua haastattelua. Kohderyhmänä oli osaston työntekijät, jotka olivat aloittaneet perehdytystaulukon käyttöön ottamisen jälkeen sekä yksikön päällikkö, joka oli yksi taulukkoa luoneista henkilöistä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Haastattelujen perusteella perehdytystaulukko koettiin hyödylliseksi osaksi perehdytystä. Tuloksista selvisi, että esihenkilöiden tukea ja läsnäoloa jäätiin kaipaamaan perehdytyksen aikana. Taulukon muotoilu ja saatavuus keräsivät kiitosta.
Tutkimustulosten perusteella taulukko vastasi työntekijöiden tarpeeseen ja saavutti yksikön päällikön mainitsemat tavoitteet, jotka olivat luoda muistilista perehdytykselle sekä jakaa perehdytyksen vastuita selkeästi. Tuloksista saatiin myös poimittua useita kehitysehdotuksia taulukkoon sekä koko perehdytykseen, kuten osasto oli toivonutkin. Näitä kehitysehdotuksia olivat muun muassa esihenkilöiden suurempi tuki perehdytyksessä ja henkilöstövastaavan tarve yksikössä edellisen eläköidyttyä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin mahdollisia kehityskohteita organisaatio X:n perehdytystaulukosta sekä osoittaa missä oli jo onnistuttu. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona ja toimeksiantaja on julkisorganisaation alainen osasto. Aihe tutkimukseen tuli toimeksiantajaorganisaatiolta. Päätutkimusongelmana oli työntekijöiden kokemus perehdytystaulukosta osana perehdytystä. Tutkimuksen alaongelmat koskivat materiaalin roolia perehdytyksessä, mahdollisia lisäystarpeita materiaaliin sekä materiaalin muotoilua ja saavutettavuutta.
Tutkimus rajattiin tutkimaan niiden työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä ja perehdytystaulukosta, jotka ovat aloittaneet taulukon luomisen jälkeen.
Tietoperustassa käsitellään perehdytystä ja työntekijäkokemusta. Perehdytystä koskevassa luvussa avataan käsitettä ja esitellään muun muassa erilaisia työkaluja perehdytykseen. Työntekijäkokemusta tarkastellaan perehdytyksen viitekehyksessä, eli minkälainen vaikutus perehdytyksellä on työntekijäkokemukseen.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja tekniikkana käytettiin strukturoitua haastattelua. Kohderyhmänä oli osaston työntekijät, jotka olivat aloittaneet perehdytystaulukon käyttöön ottamisen jälkeen sekä yksikön päällikkö, joka oli yksi taulukkoa luoneista henkilöistä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Haastattelujen perusteella perehdytystaulukko koettiin hyödylliseksi osaksi perehdytystä. Tuloksista selvisi, että esihenkilöiden tukea ja läsnäoloa jäätiin kaipaamaan perehdytyksen aikana. Taulukon muotoilu ja saatavuus keräsivät kiitosta.
Tutkimustulosten perusteella taulukko vastasi työntekijöiden tarpeeseen ja saavutti yksikön päällikön mainitsemat tavoitteet, jotka olivat luoda muistilista perehdytykselle sekä jakaa perehdytyksen vastuita selkeästi. Tuloksista saatiin myös poimittua useita kehitysehdotuksia taulukkoon sekä koko perehdytykseen, kuten osasto oli toivonutkin. Näitä kehitysehdotuksia olivat muun muassa esihenkilöiden suurempi tuki perehdytyksessä ja henkilöstövastaavan tarve yksikössä edellisen eläköidyttyä.