Sijaishuollon vetovoimatekijät: sosionomiopiskelijoiden käsityksiä sijaishuollon lastensuojelutyöstä

Abstract

Työvoiman saatavuus sosiaali- ja terveysalalle on ollut haasteena jo pitkään. Erityisesti lastensuojelun sijaishuoltoon on ollut haastavaa saada rekrytoitua riittävästi osaavia työntekijöitä. Toinen haaste liittyy työvoiman pysyvyyteen. Alalle töihin hakeutuneet suunnittelevat työpaikan vaihtoa alan sisällä tai kouluttautumista kokonaan uudelle alalle. Lastensuojelussa yksi sijaishuollon toteuttamismuoto on lastensuojelun laitoshoito. Opinnäytetyössä työn vetovoima ja osaaminen rajattiin lastensuojelun laitoshoidossa tehtävään työhön.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistumisvaiheessa olevien sosionomien käsityksiä sijaishuollon lastensuojelutyöstä. Tavoitteena on tuottaa tietoa opiskelijoiden ennakkokäsityksistä, lastensuojelutyön vetovoimasta ja osaamisesta. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa opiskelijoiden kiinnostuksesta työskennellä ja sitoutua lastensuojelun sijaishuoltotyöhön valmistumisen jälkeen. Opinnäytetyön pääasiallinen lähestymistapa oli laadullinen tutkimus, johon yhdistettiin määrällistä tutkimusta käyttämällä muutamia strukturoituja kysymyksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Kyselyyn vastasi 20 opiskelijaa. Opinnäytetyöni toimeksiantaja oli Familarin Pohjois-Savon sijaishuollon yksiköt.

Tutkimustulosten mukaan tärkeimmät vetovoimatekijät sijaishuoltotyössä olivat hyvä johtaminen ja hyvä työilmapiiri. Tärkeitä vetovoimatekijöitä olivat myös työntekijän yksilöllisyyden huomioiminen esimerkiksi työvuoroissa ja palkkauksessa. Työpaikan sijainnilla ja työnantajan tarjoamilla eduilla esimerkiksi lisäkoulutusten suhteen oli vaikutusta työn vetovoimaan. Tulokset ovat kaikilta osin samansuuntaisia myös työpaikkaan sitoutumisessa. Kyselyyn vastaajista suurin osa arvioi opintojensa loppuvaiheessa omaavansa tarvittavan osaamisen lastensuojelun laitostyöhön. Opiskelijat kuitenkin toivat esille, että koulutuksen aikana voisi olla enemmän mahdollisuuksia tutustua laitoshoidon arkityöhön, koska kaikilla ei ole kokemusta lastensuojelutyöstä.

Opinnäytetyön tuloksia voi toimeksiantaja hyödyntää rekrytoidessaan uusia työntekijöitä ja kehittäessään työntekijöiden työpaikkaan sitoutumista. Tutkimus on antanut tietoa siitä, mihin asioihin olisi olennaista kiinnittää huomiota. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää myös sosionomiopintojen kehittämisessä, kun kehitetään koulun ja sijaishuollon toimijoiden välistä yhteistyötä esimerkiksi tuomalla lisää tietoa opintoihin käytännön työn tekemisestä. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää sitä, mitä on hyvä johtaminen sijaishuollossa, koska johtaminen on keskeinen tekijä työpaikan vetovoimassa ja työpaikkaan sitoutumisessa. Koska lastensuojelun sijaishuollon työssä eettinen työskentely on tärkeää, voitaisiin tutkia myös sitä, miten eettisyys vaikuttaa sijaishuollon työn vetovoimaan.