Unohtuiko musikaalikoreografi? Käsikirja parempaan yhteistyöhön

Abstract

Unohtuiko musikaalikoreografi? Käsikirja parempaan yhteistyöhön on Anastasia Soupiosin autoetnografisella otteella toteutettu kehittämistyö. Opinnäytetyössä tutkittiin Suomen musikaalikentällä toimivan musikaalikoreografin työnkuvaa sekä asemaa musikaaliproduktioissa ja mediassa. Opinnäytetyö syntyi tarpeesta levittää tietoa koreografisen prosessin sisällöstä musikaalin tekijöiden ja median edustajien keskuuteen. Kehittämistyön tavoitteena oli luoda musikaalikoreografin työtä ja musikaaliproduktioissa työskentelevien yhteistyötä edistävä käsikirja.

Kehittämistyön lähdeaineisto kerättiin musikaalikoreografin autoetnografisen kokemuksen lisäksi alan kirjallisuudesta, musikaalien kotisivuilta ja viiden musikaalialan ammattilaisen asiantuntijalausunnoista. Kehittämistyön tekijän omaelämänkerrallinen musikaalikoreografin tietopohja perustui ammattilaisista koostuvien taiteellisten työryhmien luotsaamiin harrastaja-, kesä- ja lukioteatterien musikaali- ja musiikkiteatteriproduktioihin. Tämän opinnäytetyön muu asiantuntija-aineisto kerättiin laitos-, ammatti-, kesä-, lukio- ja harrastajateatterien kentällä musikaalikoreografian kanssa työskenteleviltä näyttelijöiltä, koreografilta, tanssijalta, musiikin ammattilaiselta ja ohjaajalta, jotta näkökulma musikaalikoreografian työkentän kattavuudesta avautuisi lukijalle, ja jotta kaikki Suomen musikaalikoreografian työnantajatahot olisi huomioitu. Lineaarista mallia noudattavan kehittämistyön tuloksena toteutettiin työelämää tukeva käsikirja.

Kehittämistyöprosessin aikana tekijän autoetnografinen kokemus musikaalikoreografin työnkuvan tuntemattomuudesta musikaalituotannon, markkinoinnin ja teatterikriitikkojen keskuudessa vahvistui. Yhteistyön ja yhteisen musikaaliproduktion onnistumisen edellytyksenä kiteytyi opinnäytetyön prosessin aikana musikaalikoreografien ääntä esille tuova käsikirja. Käsikirja on suunnattu kaikille musikaalituotantojen kanssa työskenteleville, niin harrastaja- kuin ammattikentällä toimiville. Lisäksi käsikirjaan on koottu koulutusehdotuksia Suomesta puuttuvien musikaalikoreografin, musikaalitanssijan ja musikaalialan triple threat -ammattikoulutusten paikkaamiseksi.

Kehittämistyön keskeisiksi teemoiksi nousivat musikaalikoreografin työnkuvaan vaikuttavat tekijät kuten ammattitanssijoiden ja avustajien palkkaaminen, työskentely ohjaajan ja kapellimestarin kanssa, työskentely muun taiteellisen ja teknisen työryhmän kanssa, asema markkinoinnissa ja teatterikritiikeissä, koreografin lajiosaaminen, koreografisen prosessin aikataulutus, koreografian luomis- ja opetusjakso, koreografin vakinaisuus ja palkkaus. Kehittämistyön aikana vahvistui tarve perustaa suomalaiselle musikaalialan kentälle koreografian, tanssin ja triple threat -ammattiopintoja, sillä musikaaleja tuotetaan Suomessa runsaasti ja ne lukeutuvat teatterien myydyimpiin teoksiin. Muita lisä- ja jatkotutkimuksen aiheita ovat tanssin asema teatterikritiikeissä ja musikaalien markkinoinnissa.