Sävellän tarinaan : kaunokirjallinen teksti sävellysprosessin innoittajana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, kuinka tekstin ja musiikin välinen suhde ilmenee säveltämisprosessissa: kuinka kaunokirjallinen teksti toimii sävellysprosessin innoittajana säveltäjälle. Työssä on tarkoitus tutkia omaa sävellysprosessia, kuinka kirjailija Lea Pennasen lasten fantasiakirja Kettusaari (1983) muodostuu sävellykseksi ja kuusiosaiseksi, kerronnalliseksi kamarimusiikkisarjaksi kirjan tekstien pohjalta. Työn tarkoituksena on tutkia, kuinka kokonaisen kirjan tarina voidaan tiivistää sävellyssarjan muotoon.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan myös tekstin ja siihen sävelletyn musiikin yhteyttä. Työssä luodaan katsaus taiteiden välisiin suhteisiin ja erityisesti musiikin ja tekstin väliseen suhteeseen, kuinka eri taiteenalat ja erilaiset tekstit ovat luoneet pohjaa taidemusiikin säveltämiselle. Aineistona on käytetty kirjallisuutta, säveltäjien elämänkertoja, kokoelmateoksia, lehtiartikkeleita sekä sävellystyöstä kertyneitä omia huomioita, aineistoa ja muistiinpanoja.

Opinnäytetyön tuloksena havaittiin säveltämisprosessissa säveltäjän ajattelussa vuorotteleva rationaalisen ja intuitiivisen ajattelun vuoropuhelu, joka oli välttämätöntä sävellyksen työstämisen, etenemisen ja valmistumisen kannalta. Lisäksi havaittiin, että säveltäjällä täytyy olla kyky ja taito rinnastaa sävellyksessä käytettävä kaunokirjallinen teksti ja itse sävellys toisiinsa sellaisella tavalla, jossa näiden kahden välille löytyy kuulijalle jokin selkeä, havaittavissa oleva yhteys. Tämän yhteyden rakentuminen ja säilyminen sävellyksen ja tekstin välillä ovat edellytys sävellysprosessissa tehtäville valinnoille ja ratkaisuille.

Johtopäätös työn perusteella on, että mitä tarkemmin säveltäjä pitäytyy alkuperäiseen, sävellyksessä referoitavaan kaunokirjalliseen tekstiin sävellysprosessin valinnoissa ja yksityiskohdissa, sitä luontevammin sävellyksen toteutus etenee ja säveltäjä kykenee löytämään sitä tukevat sävellysratkaisut. Työn tulokset tukivat jo aiemmissa tutkimuksissa todettuja säveltäjän intuitiivisen ja rationaalisen ajattelun vuoropuhelun prosesseja. Kehittämisehdotuksena ja jatkotutkimusaiheena työlle voisi toteuttaa poikkitieteellisen tutkimuksen neurotieteen, psykologian ja musiikintutkimuksen alueilla, joissa voitaisiin tutkia säveltäjän kognitiossa tapahtuvia prosesseja sävellysprosessin aikana laajemmin, ja millaisena prosessi toteutuu erityisesti kaunokirjalliseen tekstiin sävellettäessä.

The purpose of this thesis is to study how literature can work as an inspiration for the composer and to the composing process. The aim of this work is to study my own composing process, how a fantasy novel Kettusaari (1983) by Writer Lea Pennanen, works as an inspiration to form a new composition series. As a product of this study a six part chamber music composition series was created based on the chapters of the book. The aim of the work is to study how the story of a whole book can be condensed and described as a musical composition.

The aim of this work is also to study the relationship between music and text. The aim of the work is also to look how fictional text and different forms of art have worked as an inspiration to composers in classical music. The materials used in the work are literature, biographies of different composers, articles from magazines and also my own notations, accounts and observations of the composing process.

As an empirical result of this study the alternation of both rational and intuitive thinking processes was observed during the composing process, which was necessary for both progression and completion of each piece in the composition series. A conclusion was reached that the composer must have an ability and skills to place the composition and literature text in juxtaposition with each other so that there is an observable and distinct connection between them. Building and preserving this connection between the text and composition is a basic requirement for the choices and solutions made in the composing process.

The conclusions of the study are the following: the more the composer takes into account the original text with all its details in the composition, the more natural is the progression of the composing process of the work which follows, and the composer is cabable to find the ideas and solutions that support the connection of composition and the text. The results of this study supported the connection and alternation of both intuitive and rational thinking in the composer’s cognition, already observed in previous studies. As a suggestion for follow-up studies, there could be an interdisciplinary study between fields of neuroscience, psychology and musicology, where the cognitive processes of the composer could be studied in a broad spectrum, how the composing process actualizes in cognition especially in the framework of using literature as a basis of a composition.