Cool Kids -menetelmä nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä : ohjaajien kokemuksia Cool Kids -menetelmästä
Arola, Katja; Pernu, Sonja; Yrjänä, Sonja (2024)
Arola, Katja
Pernu, Sonja
Yrjänä, Sonja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214543
Tiivistelmä
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Etenkin ahdistuneisuusoireilu on lisääntynyt sekä kouluikäisillä tytöillä että pojilla. Ahdistuneisuuden ennaltaehkäisy sekä sen hoitaminen on tärkeässä roolissa lisääntyneen ahdistuneisuusoireilun vähentämiseksi. Cool Kids -menetelmää käytetään ahdistuksen hoitoon 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Sitä käytetään sekä ryhmä- että yksilömuotoisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattilaisten kokemuksia Cool Kids -menetelmän käytöstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa Cool Kids -menetelmän käytöstä terveydenhuollossa. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin noin 30 Cool Kids –menetelmäohjaajalle. Kyselyyn sai vastata vain ne henkilöt, jotka olivat käyttäneet työssään Cool Kids -menetelmää. Vastauksia saatiin yhteensä 16. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysi -menetelmällä. Olennaisia tuloksia olivat menetelmän helppokäyttöisyys, tehokkuus ja toimivuus. Tuloksissa kerrottiin, että menetelmä sopii parhaiten lievästä ahdistuneisuudesta kärsiville. Menetelmä koettiin myös haastavaksi ja raskaaksi toteuttaa. Vanhempien, lasten ja nuorten sitoutumisella oli suuri merkitys menetelmän onnistumisen kannalta. Myös kehitysehdotuksia tuli paljon. Tuloksista selvisi, että menetelmään liittyy sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia ja siinä on vielä paljon kehittämisen varaa. Siitä hyötyivät eniten lievästä ahdistuneisuudesta kärsivät, koska heillä oli vielä tarpeeksi voimavaroja käydä raskas menetelmä läpi. Cool Kids -menetelmää voisi kehittää monipuolisemmaksi ja käytännönläheisemmäksi. Tehtävät olisi hyvä mukauttaa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lisäksi ohjaajille voisi suunnitella lisää työkaluja työn tueksi. Kaiken kaikkiaan menetelmä pitäisi saada tiiviimmäksi paketiksi, jotta sen toteutus olisi helpompaa.