Hyvinvointiteknologian käyttöönoton toimintamalli : selvitys toimintamallin nykytilasta ja kehityssuositukset Pirkanmaan hyvinvointialueella
Iso-Oja, Jessica; Pohjavirta, Elina (2024)
Iso-Oja, Jessica
Pohjavirta, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214580
Tiivistelmä
Ikääntyminen ja palveluiden muutostarve haastavat sosiaali- ja terveysalaa globaalisti. Kansalliset toimintamallit hyvinvointiteknologian käyttöönoton edistämiseksi julkaistiin 2023 KATI-hankkeen tuotoksena. Käytön lisäämisellä pyritään vaikuttamaan positiivisesti kustannuksiin samalla tukien palvelujärjestelmän toimivuutta. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa enemmän aikaa muuhun hoitotyöhön ja vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää toimintamallien nykytila suhteessa kansallisiin toimintamalleihin Pirkanmaan hyvinvointialueella. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehityssuositukset, joiden pohjalta organisaatiolla on mahdollisuus kehittää toimintatapoja.
Tutkimuksen keskeisimpänä tietoperustana toimivat KATI-hankkeessa tuotetut toimintamallit ja Pirkanmaan KATI-hankkeen tuotokset hyvinvointiteknologian käyttöönottoon ikäihmisillä. Näiden lisäksi tietoperustaa rikastuttavat tutkittu tieto digitalisoitumisesta ja tutkitusta tiedosta liittyen hyvinvointiteknologian käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja teemahaastatteluilla. Kohderyhmästä tutkimukseen osallistui yhteensä 27 henkilöä. Haastattelut tehtiin pari- ja ryhmähaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka avulla kuvattiin toimintamallin nykytilaa ja kehityssuosituksia Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
Hyvinvointiteknologian käyttöönoton nykytilaa arvioitaessa voidaan huomata, että toimintamalli on yhä muokkautumassa ja osa alueista kaipaa enemmän kehittämistä kuin toiset. Osalla alueista toimintamalli on selkeä ja vastuut ja roolit tiedostetaan, kun taas toisilla alueilla niitä täytyy selkiyttää ja vahvistaa. Hyvinvointiteknologiayhdyshenkilön rooli kuvattiin merkittäväksi, kun taas asiakasohjauksen roolia tulisi merkittävästi vahvistaa. Yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä suositellaan lisättävän. Tulosten mukaan myös osaamisen kehittämiseen, perehdytykseen, osallistamiseen, palautteen keräämiseen ja mittareiden hyödyntämiseen tulisi edelleen panostaa. Aging challenges the social and health sectors globally. National models for welfare technology adoption were published in 2023 due to the KATI project. The increased usage aims to positively impact costs and enhance the functionality of the service system, allowing more time for nursing tasks and client interaction. This study investigated the current state of the operating model at Pirkanmaa Wellbeing Services County and aimed to produce development recommendations to refine practices.
The theoretical framework was based on the KATI project's outputs, particularly concerning the adoption of welfare technology for the elderly, enriched by research on digitalization. The data was collected through questionnaires and thematic interviews with 27 participants, analyzed using content analysis to depict the current state of the operating model and development recommendations Pirkanmaa Wellbeing Services County
Evaluating welfare technology adoption shows that the model is evolving, with some areas clearer than other areas. While some areas have well-recognized responsibilities and roles, other areas need clarification and strengthening. The welfare technology liaison's role is crucial, but the role of the client guidance needs significant enhancement. Increased cooperation among all stakeholders and further investment in skills development, orientation, involvement, feedback collection, and metrics use are recommended. Investment should also be made in skills development, orientation, involvement, feedback collection, and the use of metrics.
Tutkimuksen keskeisimpänä tietoperustana toimivat KATI-hankkeessa tuotetut toimintamallit ja Pirkanmaan KATI-hankkeen tuotokset hyvinvointiteknologian käyttöönottoon ikäihmisillä. Näiden lisäksi tietoperustaa rikastuttavat tutkittu tieto digitalisoitumisesta ja tutkitusta tiedosta liittyen hyvinvointiteknologian käyttöön. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja teemahaastatteluilla. Kohderyhmästä tutkimukseen osallistui yhteensä 27 henkilöä. Haastattelut tehtiin pari- ja ryhmähaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka avulla kuvattiin toimintamallin nykytilaa ja kehityssuosituksia Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
Hyvinvointiteknologian käyttöönoton nykytilaa arvioitaessa voidaan huomata, että toimintamalli on yhä muokkautumassa ja osa alueista kaipaa enemmän kehittämistä kuin toiset. Osalla alueista toimintamalli on selkeä ja vastuut ja roolit tiedostetaan, kun taas toisilla alueilla niitä täytyy selkiyttää ja vahvistaa. Hyvinvointiteknologiayhdyshenkilön rooli kuvattiin merkittäväksi, kun taas asiakasohjauksen roolia tulisi merkittävästi vahvistaa. Yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä suositellaan lisättävän. Tulosten mukaan myös osaamisen kehittämiseen, perehdytykseen, osallistamiseen, palautteen keräämiseen ja mittareiden hyödyntämiseen tulisi edelleen panostaa.
The theoretical framework was based on the KATI project's outputs, particularly concerning the adoption of welfare technology for the elderly, enriched by research on digitalization. The data was collected through questionnaires and thematic interviews with 27 participants, analyzed using content analysis to depict the current state of the operating model and development recommendations Pirkanmaa Wellbeing Services County
Evaluating welfare technology adoption shows that the model is evolving, with some areas clearer than other areas. While some areas have well-recognized responsibilities and roles, other areas need clarification and strengthening. The welfare technology liaison's role is crucial, but the role of the client guidance needs significant enhancement. Increased cooperation among all stakeholders and further investment in skills development, orientation, involvement, feedback collection, and metrics use are recommended. Investment should also be made in skills development, orientation, involvement, feedback collection, and the use of metrics.