Osaamisen palkitseminen Helsingin seudun kauppakamarissa
Rantanen, Julia (2024)
Rantanen, Julia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314663
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314663
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kohdeorganisaation esihenkilöt voivat palkita yksilöitä osaamisestaan ja sen kehittämisestä onnistuneesti. Ymmärrystä tavoiteltiin tutkimalla, miten esihenkilöt voivat tunnistaa ja arvioida yksilöiden osaamista mielekkääksi koetuilla keinoilla, miten esihenkilöt pystyvät tukemaan yksilöä osaamisensa kehittämisessä hyviksi koettuja kehittämismenetelmiä ja palkitsemismuotoja hyödyntämällä sekä mitkä tekijät edistivät tai heikensivät yksilöiden kokemusta palkitsemisen onnistuneisuudesta.
Opinnäytetyö jakaantui työn teoreettiseen ja empiiriseen osuuteen, ja sen teoreettinen osuus loi pohjan myös empiiriselle osuudelle. Teoreettinen osuus koostui osaamisen ja palkitsemisen teoriaosuuksista. Osaamisen teoriaosuudessa käsiteltiin osaamisen määritelmää, esihenkilöiden keinoja tunnistaa ja arvioida yksilön osaamista sekä käytiin läpi esihenkilöiden keinoja tukea yksilöä osaamisensa kehittämisessä. Palkitsemisen teoriaosuudessa syvennyttiin palkitsemisen määritelmään, esihenkilöiden toteuttamaan yksilöiden palkitsemiseen sekä palkitsemisen onnistuneisuuden arviointiin, jossa käsiteltiin kolmea keskeistä palkitsemisen arviointiin vaikuttavaa osa-aluetta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua haastattelua hyödyntämällä, ja tutkimukseen osallistui yhteensä 7 haastateltavaa. Kohderyhmä muodostui Helsingin seudun kauppakamarin henkilöstöstä, josta pois suljettiin esihenkilö tai muussa korkeassa asemassa työskentelevät henkilöt. Sen lisäksi, haastateltavien tuli olla osallistunut ainakin yhteen osaamis- ja onnistumiskeskusteluun (eli kehityskeskusteluun) sekä työskennellyt organisaatiossa vähintään vuoden verran. Kerätty aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla, jota toteutettiin sekä teoriaohjaavasti että aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tulokset tukivat opinnäytetyön teoreettista osuutta ja vastasivat tutkimusongelmaan. Tutkimustulosten mukaan esihenkilöiden aktiivisella otteella, alaisten kanssa keskustelemalla sekä monipuolisten tunnistamis- ja arviointimenetelmien hyödyntämisellä, voitiin onnistuneesti tunnistaa ja arvioida yksilöiden osaamista. Esihenkilön kannustava johtamistyyli, aktiivinen rooli erilaisten kehittymismenetelmien tarjoamisessa, palautteen ja arvostuksen antaminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien luonti taas tukivat yksilöitä hyvin osaamisen
kehittämisessä sekä myös palkitsivat yksilöitä mielekkääksi koetuilla tavoilla. Palkitseminen koetiin taas onnistuneeksi, kun se oli avointa ja läpinäkyvää, puolueetonta sekä perustui selkeisiin palkitsemiskriteereihin tai muihin perusteihin, ja siinä oli huomioitu yksilölliset erot esimerkiksi palkkioiden merkityksellisyydessä yksilöille. Edellä mainittujen asioiden toteuttamisella, esihenkilöt pystyvät palkitsemaan yksilöitä onnistuneesti osaamisestaan ja sen kehittämisestä.
Opinnäytetyö jakaantui työn teoreettiseen ja empiiriseen osuuteen, ja sen teoreettinen osuus loi pohjan myös empiiriselle osuudelle. Teoreettinen osuus koostui osaamisen ja palkitsemisen teoriaosuuksista. Osaamisen teoriaosuudessa käsiteltiin osaamisen määritelmää, esihenkilöiden keinoja tunnistaa ja arvioida yksilön osaamista sekä käytiin läpi esihenkilöiden keinoja tukea yksilöä osaamisensa kehittämisessä. Palkitsemisen teoriaosuudessa syvennyttiin palkitsemisen määritelmään, esihenkilöiden toteuttamaan yksilöiden palkitsemiseen sekä palkitsemisen onnistuneisuuden arviointiin, jossa käsiteltiin kolmea keskeistä palkitsemisen arviointiin vaikuttavaa osa-aluetta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoitua haastattelua hyödyntämällä, ja tutkimukseen osallistui yhteensä 7 haastateltavaa. Kohderyhmä muodostui Helsingin seudun kauppakamarin henkilöstöstä, josta pois suljettiin esihenkilö tai muussa korkeassa asemassa työskentelevät henkilöt. Sen lisäksi, haastateltavien tuli olla osallistunut ainakin yhteen osaamis- ja onnistumiskeskusteluun (eli kehityskeskusteluun) sekä työskennellyt organisaatiossa vähintään vuoden verran. Kerätty aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla, jota toteutettiin sekä teoriaohjaavasti että aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tulokset tukivat opinnäytetyön teoreettista osuutta ja vastasivat tutkimusongelmaan. Tutkimustulosten mukaan esihenkilöiden aktiivisella otteella, alaisten kanssa keskustelemalla sekä monipuolisten tunnistamis- ja arviointimenetelmien hyödyntämisellä, voitiin onnistuneesti tunnistaa ja arvioida yksilöiden osaamista. Esihenkilön kannustava johtamistyyli, aktiivinen rooli erilaisten kehittymismenetelmien tarjoamisessa, palautteen ja arvostuksen antaminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien luonti taas tukivat yksilöitä hyvin osaamisen
kehittämisessä sekä myös palkitsivat yksilöitä mielekkääksi koetuilla tavoilla. Palkitseminen koetiin taas onnistuneeksi, kun se oli avointa ja läpinäkyvää, puolueetonta sekä perustui selkeisiin palkitsemiskriteereihin tai muihin perusteihin, ja siinä oli huomioitu yksilölliset erot esimerkiksi palkkioiden merkityksellisyydessä yksilöille. Edellä mainittujen asioiden toteuttamisella, esihenkilöt pystyvät palkitsemaan yksilöitä onnistuneesti osaamisestaan ja sen kehittämisestä.