Nuorten liikuntaneuvonta urheilu- ja älykellojen tuella Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
Sotka, Jenny (2024)
Sotka, Jenny
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314659
Tiivistelmä
Vähäinen fyysinen aktiivisuus on merkittävä kansanterveydellinen haaste. Etenkin nuorten liikkumattomuus on herättänyt huolta, sillä se vaikuttaa nuorten terveyteen nyt ja tulevaisuudessa. Fyysisellä aktiivisuudella on vaikutusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sillä on tärkeä rooli elintapasairauksien ehkäisyssä. Elintapaohjaus ja liikuntaneuvonta ovat keinoja tukea terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia, tarjoten ohjausta ja neuvontaa terveyttä edistävien valintojen tekemiseen sekä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Teknologian nopea kehitys näkyy myös terveyden edistämisen toimissa ja digitaalisia terveysratkaisuja on alettu hyödyntää enemmän. Erilaisia aktiivisuutta mittaavia laitteita ja sovelluksia voidaan esimerkiksi hyödyntää omaseurannassa ja ohjauksen tukena.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja se liittyy Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) hankkeeseen, jossa nuorten liikuntaneuvontaa toteutetaan urheilukellojen tuella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla aktiivisuusmittareiden hyödyntämistä nuorten kohderyhmässä. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata Keusoten urheilukellohankkeessa mukana olevien liikunta-alan ammattilaisten näkemyksiä kirjallisuuskatsauksen perusteella tehtyyn suositusluonnokseen ja urheilu- ja älykellojen hyödyntämiseen nuorten ohjauksessa. Tavoitteena oli tuottaa hankkeelle yhtenäinen suositus urheilu- ja älykellojen hyödyntämisestä nuorten liikuntaneuvonnassa, tukemaan alueen nuorten fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia osana liikkumis- ja elintapaohjausta.
Ensiksi kehittämistyössä toteutettiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tuloksissa teemoiksi nousivat aktiivisuusmittareiden käytön hyödyt ja haasteet sekä ohjauksen, seurannan ja palautteenannon merkitys aktiivisuusmittareiden käytössä. Nämä teemat muodostivat suositusluonnoksen rungon. Tämän jälkeen toteutettiin kyselytutkimus liikunta-alan ammattilaisille (N= 12, n= 4) ja heidän näkemyksiensä perusteella suositusluonnosta muokattiin. Suositusluonnoksen toinen versio toimitettiin kohdeorganisaatioon vielä arvioitavaksi, jonka jälkeen lopullinen suositus viimeisteltiin.
Suositus nuorten liikuntaneuvonnasta urheilu- ja älykellojen avulla kokoaa yhteen tämänhetkisen tutkimustiedon ja käytännön kokemuksia nuorten ohjauksesta aktiivisuusmittareita hyödyntäen ja antaa suuntaviivoja sille, mitä ohjauksessa tulee huomioida. Suositusta voi hyödyntää ohjauksen tukena, nuorten soveltuvuuden arvioinnissa ja koko urheilukellohankkeen teoreettisena tukimateriaalina. Suositus on sellaisenaan soveltuva käytännön työssä hyödynnettäväksi ja sitä voidaan jatkossa päivittää mahdollisen uudemman tutkimustiedon ja käytännössä kerättyjen kokemusten perusteella.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja se liittyy Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) hankkeeseen, jossa nuorten liikuntaneuvontaa toteutetaan urheilukellojen tuella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla aktiivisuusmittareiden hyödyntämistä nuorten kohderyhmässä. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata Keusoten urheilukellohankkeessa mukana olevien liikunta-alan ammattilaisten näkemyksiä kirjallisuuskatsauksen perusteella tehtyyn suositusluonnokseen ja urheilu- ja älykellojen hyödyntämiseen nuorten ohjauksessa. Tavoitteena oli tuottaa hankkeelle yhtenäinen suositus urheilu- ja älykellojen hyödyntämisestä nuorten liikuntaneuvonnassa, tukemaan alueen nuorten fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia osana liikkumis- ja elintapaohjausta.
Ensiksi kehittämistyössä toteutettiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tuloksissa teemoiksi nousivat aktiivisuusmittareiden käytön hyödyt ja haasteet sekä ohjauksen, seurannan ja palautteenannon merkitys aktiivisuusmittareiden käytössä. Nämä teemat muodostivat suositusluonnoksen rungon. Tämän jälkeen toteutettiin kyselytutkimus liikunta-alan ammattilaisille (N= 12, n= 4) ja heidän näkemyksiensä perusteella suositusluonnosta muokattiin. Suositusluonnoksen toinen versio toimitettiin kohdeorganisaatioon vielä arvioitavaksi, jonka jälkeen lopullinen suositus viimeisteltiin.
Suositus nuorten liikuntaneuvonnasta urheilu- ja älykellojen avulla kokoaa yhteen tämänhetkisen tutkimustiedon ja käytännön kokemuksia nuorten ohjauksesta aktiivisuusmittareita hyödyntäen ja antaa suuntaviivoja sille, mitä ohjauksessa tulee huomioida. Suositusta voi hyödyntää ohjauksen tukena, nuorten soveltuvuuden arvioinnissa ja koko urheilukellohankkeen teoreettisena tukimateriaalina. Suositus on sellaisenaan soveltuva käytännön työssä hyödynnettäväksi ja sitä voidaan jatkossa päivittää mahdollisen uudemman tutkimustiedon ja käytännössä kerättyjen kokemusten perusteella.