Hoitajien kokemuksia palliatiivisen hoidon osaamisesta kotihoidossa
Orekhova, Natalia (2024)
Orekhova, Natalia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314673
Tiivistelmä
Palliatiivisen hoidon tarve kasvaa koko ajan. Vuosittain 40 miljoonaa ihmistä tarvitsee palliatiivista hoitoa maailmassa ja ainakin 30 000 ihmistä sitä tarvitsee Suomessa. Suomessa palliatiivisen hoidon tarve lisääntyy vuosittain ikääntymisen, syövän ja kroonisten sairauksien yleistymisen vuoksi. Palliatiivisella hoidolla lievitetään sairaan henkilön oireita sekä tuetaan hänen ja läheistensä elämänlaatua silloin, kun sairauden parantaminen ei ole enää mahdollista. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, jota annetaan elämän loppuvaiheessa.
Opinnäytetyössä käytetiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta, ja aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kyselylomake. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata hoitajien kokemuksia palliatiivisen hoidon osaamisestaan kotihoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten hoitajat kokevat oman osaamisensa palliatiivisessa hoidossa kotihoidossa. Avoin kysely lähetettiin kotihoidon hoitajille ja vastauksia saatiin 14. Kyselystä saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan palliatiivisen hoidon teoriaosaaminen, osaaminen asiakkaan ja läheisten tukemisessa, kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa koettiin kotihoidossa yleisesti hyväksi. Kivun hoito ja saattohoidon osaaminen koettiin myös hyväksi. Tulosten mukaan todettiin, että hoitajat kokivat osaamisessaan myös puutteita, esimerkiksi vaikeista asioista puhumisessa, vieraan kulttuurin kohtaamisessa, psykososiaalisten ja eksistentiaalisten tarpeiden tukemisessa sekä lääkehoidossa ja kuolevan oireiden tunnistamisessa. Kivunhoidon osalta puutteita koettiin kivun arvioinnissa sekä lääkkeellisen ja lääkkeettömän kivunhoidon toteuttamisessa.
Tulosten perusteella palliatiivisen hoidon osaamista voidaan kehittää täydennyskoulutuksella. Vastauksista kävi ilmi, että osaamista voidaan kehittää yhteistyön, palavereiden, ohjeiden, oppaiden, toimintavojen ja luentojen avulla.
Opinnäytetyössä käytetiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusotetta, ja aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kyselylomake. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata hoitajien kokemuksia palliatiivisen hoidon osaamisestaan kotihoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten hoitajat kokevat oman osaamisensa palliatiivisessa hoidossa kotihoidossa. Avoin kysely lähetettiin kotihoidon hoitajille ja vastauksia saatiin 14. Kyselystä saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan palliatiivisen hoidon teoriaosaaminen, osaaminen asiakkaan ja läheisten tukemisessa, kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa koettiin kotihoidossa yleisesti hyväksi. Kivun hoito ja saattohoidon osaaminen koettiin myös hyväksi. Tulosten mukaan todettiin, että hoitajat kokivat osaamisessaan myös puutteita, esimerkiksi vaikeista asioista puhumisessa, vieraan kulttuurin kohtaamisessa, psykososiaalisten ja eksistentiaalisten tarpeiden tukemisessa sekä lääkehoidossa ja kuolevan oireiden tunnistamisessa. Kivunhoidon osalta puutteita koettiin kivun arvioinnissa sekä lääkkeellisen ja lääkkeettömän kivunhoidon toteuttamisessa.
Tulosten perusteella palliatiivisen hoidon osaamista voidaan kehittää täydennyskoulutuksella. Vastauksista kävi ilmi, että osaamista voidaan kehittää yhteistyön, palavereiden, ohjeiden, oppaiden, toimintavojen ja luentojen avulla.